Oikeudellinen analyysi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavasta lausunnosta

YK:n kansainvälinen tuomioistuin ICJ antoi 19.7.2024 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä laaditun
Israelin miehitystä ja siitä valtioille koituvia oikeudellisia seurauksia koskevan neuvoa-antavan
lausunnon
. Tuomioistuin totesi Israelin pitkittyneen läsnäolon miehitetyillä palestiinalaisalueilla
lainvastaiseksi ja velvoitti Israelin lopettamaan miehityksen niin pian kuin mahdollista sekä
velvoitti muita valtioita olemaan tunnustamatta lainmukaiseksi ja olemaan avustamatta Israelin
valtion jatkuvan läsnäolon miehitetyillä palestiinalaisalueilla luomaa tilannetta. YK:n yleiskokous
teki 17.9.2024 ICJ:n lausuntoa vahvistavan ja sitä täytäntöönpanevan päätöksen, jossa se vaati
Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehityksen viimeistään 12 kuukauden kuluessa,
lopettamaan välittömästi uudet siirtokuntahankkeet ja evakuoimaan kaikki siirtokuntalaiset
miehitetyiltä palestiinalaisalueilta.
Lontoon yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Ralph Wide on laatinut European Coordination of Committees and Associations for Palestine (ECCP) -verkoston ja
ihmisoikeusjärjestö Al-Haqin toimeksiannosta oikeudellisen analyysin ICJ:n neuvoa-antavasta
lausunnosta ja sen seurauksista kolmansille valtioille ja Euroopan unionille. Seuraavassa on
Arabikansojen ystävyysseuran tekemä tiivistelmä analyysin keskeisistä kohdista.

Voit lukea myös Diakonia International Humanitarian Law Centren analyysin.

Facebooktwitterpinterestmail

Kansalaisaloite ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden huomioimiseksi Suomen asehankinnoissa

Suomen asevientiä säätelevät Suomen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, jotka rajoittavat aseiden vientiä maihin, joissa niitä käytettäisiin sotarikosten tai kansanmurhien toteuttamiseen tai siviilejä vastaan tai muihin humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin.

Puolustustarvikkeiden hankinnoissa sen sijaan kriteereinä ovat vain suorituskyky, hinta ja huoltovarmuus. Suomen asehankintoja ei olekaan estänyt toimittajatahon syyllistyminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Allekirjoita kansalaisaloite, jossa esitetään, että puolustushankintoja tehdessä huomioitaisiin jatkossa kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tavoitteiden toteutuminen. ja levitä aloitetta eteenpäin.

Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, Eduskunnan on otettava se käsittelyyn.

Allekirjoittajien nimiä ei julkisteta aloitteen missään vaiheessa eivätkä heidän henkilöllisyytensä tule myöskään aloitteen tekijöiden tietoon.

Kampanjan sosiaalisen median tilit:
https://www.facebook.com/lakisarmaan
https://www.instagram.com/lakisarmaan/
https://x.com/lakisarmaan

Facebooktwitterpinterestmail

Suomi otti YK:ssa kantaa Israelin miehityksen lopettamiseksi 12 kuukauden kuluessa ja siirtokuntalaisten evakuoimiseksi

YK:n yleiskokous käsitteli hätäkokouksessaan 17.9.2024 Palestiinan valtion alulle panemaa päätöslauselmaluonnosta, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys 12 kuukauden kuluessa, lopettamaan välittömästi uudet siirtokuntahankkeet ja evakuoimaan kaikki siirtokuntalaiset miehitetyiltä palestiinalaisalueilta. Päätöslauselma hyväksyttiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä,

Päätöslauselma ei ole oikeudellisesti sitova eikä sen odoteta muuttavan välittömästi tilannetta alueella. Sillä on kuitenkin suuri moraalinen merkitys. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat jo kauan todenneet Israelin miehityksen olevan laittoman ja EU sekä Suomikin ovat pitäneet Israelin siirtokuntia kansainvälisen oikeuden vastaisina ja rauhan esteinä. Nyt sekä Kansainvälinen tuomioistuin heinäkuisessa Israelin miehityksen lainvastaiseksi todenneessa päätöksessään että YK:n yleiskokous ovat todenneet saman ja lisäksi määränneet Israelin lopettamaan laittoman miehityksen. Nämä maailman kahden korkeimman oikeudellisen ja diplomaattisen auktoriteetin kannanotot antavat vastaanpanemattomat perusteet vaatimuksille palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi ja miehityksen lopettamiseksi.

Se, että lauselmaa vastustivat Israelin ja Yhdysvaltain sekä Unkarin, Tshekin ja Argentiinan lisäksi vain joukko Fidzin, Palaun ja Tongan kaltaisia pikkuvaltiota, ja että Yhdysvallat/Israelin totutut myötäilijät, kuten Australia, Kanada ja Britannia pidättäytyivät, osoittaa Israelin jäävän yhä enemmän eristyksiin kansainvälisellä yhteisössä.

Suomi oli niiden maiden joukossa, jotka kannattivat päätöslauselmaa. Tämä on merkittävä käänne Suomen äänestyskäyttäytymisessä sitten Gazan sodan alkamisen. Toisaalta on pidettävä mielessä, että Suomen äänestystä koskevassa lausunnossa näkyy edelleen Suomen perinteinen linja, jonka mukaan Israelin/Palestiinan konfliktissa on saatava aikaan osapuolten välisten neuvottelujen tuloksena syntyvä kahden valtion ratkaisu. Tällaisten neuvottelujen mahdollisuus ilman pakottavia toimia näyttää kuitenkin Israelin nykyisen poliittisen todellisuuden valossa entistä epärealistisemmalta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Israelin pääministeri Netanjahu esittelee, viimeksi YK:n tulevaisuuskokouksessa, karttoja, joissa koko alue on Israelia ja Israelin parlamentti kannatti kesäkuussa äänin 68-9 päätöstä, jonka mukaan Israel ei hyväksy Palestiinan valtion perustamista ”Israelin maan sydämeen”, vaikka se perustuisi Israelin kanssa neuvoteltuun sopimukseen. Jo presidentti Ahtisaari totesi, että tämän konfliktin ratkaisemiseen tarvitaan ”rauhaan pakottamista”. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi asekauppakielto, siirtokuntakaupan kieltäminen ja EU:n ja Israelin assosiaatisopimuksen keskeyttäminen, mitä koskeva kampanja Euroopassa onkin menossa.

Suomen kokouksessa esittämä äänestystä koskeva lausunto (AKYSin epävirallinen suomennos).

Facebooktwitterpinterestmail

EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus keskeytettävä

EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille osoitettu Euroopan kansalaisyhteiskunnan kampanja

Bryssel, perjantaina 20.9.2024 – Yli 160 eurooppalaista järjestöä, uskonnollista yhteisöä ja ammattiliittoa ovat antaneet tänään EU:lle ja sen jäsenvaltioille suunnatun julkilausuman, jossa vaaditaan EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ja kaikkien siihen liittyvien sopimusten keskeyttämistä, kunnes Israel alkaa noudattaa kansainvälistä oikeutta ja panee täytäntöön Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) päätökset ja neuvoa-antavan lausunnon.

ICJ antoi 26. tammikuuta 2024 päätöksen, jonka mukaan Israelin nykyinen toiminta Gazassa muodostaa kansanmurhan riskin, ja määräsi Israelin ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin sen estämiseksi. Maaliskuun 28. ICJ määräsi uudelleen Israelin toteuttamaan nämä väliaikaiset toimenpiteet. Toukokuun 24. ICJ määräsi Israelin lopettamaan välittömästi sotilaallisen hyökkäyksensä Rafahissa ja avaamaan Rafahin rajanylityspaikan palvelujen ja avun esteettömälle toimittamiselle. Israel on jättänyt huomiotta kaikki nämä valtioita oikeudellisesti sitovat määräykset.

Israelin hyökkäys Gazaan on johtanut valtavaan siviiliuhrien määrään (yli 40 000 kuollutta ja yli 95 000 haavoittunutta), siviili-infrastruktuurin laajamittaiseen tuhoutumiseen ja väestön enemmistön toistuviin pakkosiirtoihin. Israel on pommittanut ja tuhonnut järjestelmällisesti suurinta osaa sairaaloista ja lääkintähenkilöstöä on toistuvasti tulitettu ja surmattu.

Tämän vuoksi yli 160 eurooppalaista järjestöä, joiden joukossa 13 suomalaista kansalaisjärjestöä, kehottaa kaikkia asianosaisia ryhtymään kiireellisiin toimiin EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ja kaikkien siihen liittyvien sopimusten keskeyttämiseksi, kunnes Israel alkaa noudattaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä panee täytäntöön ICJ:n päätökset ja neuvoa-antavan lausunnon.

Lausuma ja allekirjoittaneiden järjestöjen lista on luettavissa tässä.

Facebooktwitterpinterestmail

EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus jäädytettävä

AKYSin puheenvuoro mielenosoituksessa Gazan kansanmurhan estämiseksi Helsingissä 17.8.2024

Gazan siviili-infrastruktuuri on tuhottu 90-prosenttisesti ja siellä on tapahtunut nopein koskaan raportoitu väestön vajoaminen nälkiintymisen partaalle. Gazan kuolonuhrien määrä on noussut 40 000:een. Luvussa ovat mukana vain välittömästi sotatoimien tuloksena kuolleet. Lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa olleen arvion mukaan tällaisissa konflikteissä syntyy kuitenkin moninkertainen määrä menehtyneitä, kun otetaan huomioon mukaan myös eoäsuorat kuolemat, joita Gazassa aiheuttavat terveydenhuollon infrastruktuurin tuho, vakava pula ruuasta, vedestä ja suojasta, väestön kyvyttömyys paeta turvallisiin paikkoihin ja UNRWA:n rahoituksen menetykset. Lancetin varovaisen sen hetkiseen 37 000 suoraan kuolemaan perustuvan arvion mukaan jopa 186 000 tai jopa enemmän kuolema tapausta voisi johtua nykyisestä Gazan konfliktista, mikä tarkoittaisi 7,9 % Gazan koko väestöstä. Lancetin arvion jälkeen todettujen kuolemien määrä on, kuten sanottu, noussut 40 000:een.

Tämän vertaansa vailla olevan tahallisen massamurhaamisen estämiseksi ei kuitenkaan ole tehty mitään. Euroopan unioni on koko sodan ja hellittämättömien pommitusten ajan tarjonnut Israelille poliittista suojaa ja aineellista tukea, mikä on jatkunut senkin jälkeen, kun Israel joutui oikeuteen kansanmurhasta Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja Kansainvälinen rikostuomioistuin ilmoitti hakevansa pidätysmääräykset Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille.

Euroopan ja Israelin suhteet ovat jatkuneet “business as usual” -tyyliin. Lokakuun hyökkäyksen jälkeen EU on hyväksynyt 130 tutkimusprojektia, joissa Israel on osallisena, ja joista osaan osallistuu myös israelilaisia aseteollisuusyrityksiä ja muita Israelin asevoimiin kytkeytyviä instituutioita. EU tukee myös eurooppalaisia asevalmistajia, jotka tekevät yhteistyötä Israelin kanssa ja joiden tuotteita menee Israeliin tälläkin hetkellä. Muun muassa Saksan asevienti Israeliin on kymmenkertaistunut 7. lokakuuta jälkeen. Suomestakin menee Israeliin hävittäjien varaosia. EU-tukea saa norjalainen Nammo, jonka osaomistaja on suomalainen Patria ja joka toimittaa Israeliin bunkkerintuhoaja-ammuksia. Oman aseyhteistyön lisäksi EU on sallinut aseiden viennin Euroopan alueen kautta Israeliin, Yhteistyö Israelin ja Euroopan poliisi- ja turvallisuusviranomaisten kesken sekä tähän liittyvät yhteiset tutkimusprojektit jatkuvat. Marraskuussa EU myönsi kuudelle eurooppalaiselle yhtiölle luvan porata kaasua Gazan merialueelta. Euroopan ja Lähi-idän talousyhteysprojektin kehittäminen jatkuu kansanmurhasodan keskelle. EU:n investointipankki myönsi Tel-Avivin raideyhteysprojektille 250 miljoonaa euroa.

Heti Gazan sodan alettua EU:n Ursula von der Leyen on toimivaltansa ylittäen vakuuttanut toistuvasti EU:n horjumatonta tukea Israelille. EU on tulitaukoa koskevissa lausunnoissaan toistanut Israelin vaatimuksia eikä ole asettanut Israelille mitään samankaltaisia rangaistustoimia kuin Hamasille huolimatta uhrien määrästä.

Vuonna 2000 voimaan tullut EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus on niiden välisten talous- ja muiden suhteiden perusasiakirja. Sopimuksen ansiosta Israel on läheisemmässä suhteessa EU:hun kuin mikään muu maa Euroopan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita. Samaan aikaan, kun EU on tiivistänyt suhteitaan Israeliin, Israel on kiristänyt otettaan Palestiinasta ja jatkanut kansainvälisen oikeuden järjestelmällistä loukkaamista. Jos EU olisi sodan alettua pannut täytäntöön nämä lausekkeet ja painostanut Israelia lopettamaan kansanmurha sekä estänut aseiden kulkemisen satamiensa kautta, kansanmurhasotaa Gazassa olisi voitu rajoittaa.

Edellä sanottu huomioon ottaen voidaan sanoa, että EU ei ole vain ollut tekemättä mitään Gazan sodan estämiseksi, vaan on syyllistynyt sen tukemiseen.

Kuten YK:n pääsihteeri jo sodan alussa totesi, 7.11. hyökkäys ei tapahtunut tyhjiössä. Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt Palestiinan miehitys ja Gazan saarto. 17. heinäkuuta Kansainvälinen tuomioistuin, YK:n korkein oikeudellinen elin, antoi neuvoa-antavan lausunnon, jossa todettiin muun muassa seuraavaa:

  • Israelin valtion jatkuva läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueille on lainvastaista.
  • Israelin valtio on velvoitettu lopettamaan ehdoitta laiton läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueille niin pian kuin mahdollista.
  • Israelin on lopetettava välittömästi kaikki uudet siirtokuntahankkeensa, evakuoitava kaikki siirtokuntalaiset miehitetyiltä alueilta, purettava alueella sijaitseva muuri ja sallittava kaikkien miehityksen aikana siirrettyjen palestiinalaisten paluu alkuperäisille asuinsijoilleen.
  • Israelin valtio on velvoitettu korvaamaan kaikki palestiinalaisille miehitetyillä alueilla aiheutetut vahingot.

Lausunnon mukaan kaikkia maita poikkeuksetta sitoo velvollisuus kunnioittaa Palestiinan kansan ehdotonta oikeutta itsemääräämiseen sekä kieltoa hankkia alueita voimakeinoin. Valtioiden velvollisuus on olla tunnustamatta lainmukaiseksi miehityksestä johtuvaa tilannetta, olla avustamatta miehitystä ja varmistaa, että Israel noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta. YK:n on kehitettävä toimia, joilla miehitys saadaa loppumaan, ja kaikkien maiden velvollisuus on tehdä yhteistyötä YK:n kanssa niiden saattamiseksi voimaan.

Lausunnon mukaan miehitystä voidaan pitää hyökkäyksenä, eikä sen jatkamista voida perustella itsepuolustuksella. Tuomioistuin myös toteaa Israelin loukkaavan järjestelmällisesti rodullisen syrjinnän kieltäviä (CERD), taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevia (ICESCR) sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia (ICCPR). Nämä sopimukset velvoittavat muita valtioita tuomitsemaan ja estämään tällaiset käytännöt.

Lausunto antaa perusteita Israeliin kohdistuville sanktioille ja sen eristämiselle kansainvälisistä yhteyksistä. Lausunto sinänsä ei ole laillisesti sitova, mutta sen perusteina käytetyt kansainvälisen oikeuden asettamat velvoitteet ovat. Se tarkoittaa, että valtioiden velvollisuus on noudattaa kansainvälisiä velvoitteita, joihin lausunnossa viitataan. Valtioiden on oltava yhteistyössä YK:n keskeisen avustusjärjestön UNRWA:n kanssa, jonka rahoituksen Suomikin keskeytti. Valtiot eivät saa solmia tai sallia Israelin kanssa sellaisia taloudellisia yhteyksiä, jotka vahvistavat tai tukevat alueiden haltuunottoa voimakeinoin ja laitonta läsnöoloa miehitetyilla alueilla.

Lausunto asettaa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksenkin uuteen valoon. Tähän saakka EU:n johto on tulkinnut sopimuksen ihmisoikeusehtoja siten, että EU:lla on oikeus, mutta ei velvollisuutta ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Tuomioistuimen lausunnon jälkeen tällaisen vapaan asemoitumisen ei pitäisi olla enää mahdollista, ja EU:ta ja sen jäsenmaita voidaan vaatia sitoutumaan paljon voimakkaammin ja vakavammin lainmukaisiin velvoittesiinsa. Nämä velvoitteet estävät monet nykyisin voimassa olevat Israelin ja jäsenmaiden kauppasuhteet. Oman haasteensa tähän tuo se, että suuri osa Israelilaisista yrityksistä ja niiden tuotannosta on kytköksissä laittomiin siirtokuntiin.

Lähiaikoina käynnistetäänkin Euroopan laajuinen kampanja, jossa EU:ta haastetaan ottamaan käyttöön assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuspykälä ja jäädyttämään sopimus. Neljä EU-maata on jo vaatinut sopimuksen voimassaolon tarkistamista. Seuratkaa kampanjaa, tukekaa ja levittäkää sitä.

Facebooktwitterpinterestmail

Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antava lausunto Israelin miehityksestä

Kansainvälinen tuomioistuin antoi 19.7.2024 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä neuvoa-antavan lausunnon Israelin miehityksestä, jossa tuomioistuin totesi Israelin pitkittyneen läsnäolon miehitetyillä palestiinalaisalueilla lainvastaiseksi. Arabikansojen ystävyysseura on tehnyt lausunnosta suomenkielisen yhteenvedon, jonka voi lukea tässä.

Kommentti lausuntoon:

Tietyillä tahoilla Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon merkitystä on yritetty vähätellä. Keskeisenä argumenttina on ollut, että tuomaristo ei ole ollut lausunnon kaikista kohdista yksimielinen, mikä osoittaisi, että lausunto on puolueellinen ja pätemätön.

On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että tuomioistuimet eivät ole päätöksissään täysin yksimielisiä.

Itse asiassa sellaisissa keskeisissä vaatimuksissa, että Israelin velvollisuus on lopettaa kaikki siirtokuntatoiminta, evakuoida kaikki siirtokuntalaiset ja korvata palestiinalaisille miehityksen aiheuttamat vahingot, tuomioistuin oli yksimielinen yhtä, varapuheenjohtaja Sebutindea, lukuun ottamatta.

Muissa kohdissa, joista 1-4 tuomaria 15 tuomarista teki huomautuksia, oli kyse siitä, voidaanko itse miehitystä pitää lainvastaisena. Näissäkin kohdissa Israelin nähtiin kuitenkin loukanneen palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta, kieltoa hankkia alueita voimakeinoin ja liittää alueita sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Lisäksi tuotiin esiin Israelin turvallisuustarpeita ja painotettiin Oslon sopimusten mukaisen neuvottelutien ensisijaisuutta. Näistä voidaan todeta, että Israel on aina verhonnut miehityksen välttämättömäksi turvallisuusoperaatioksi, ja että Oslon sopimus, jonka mukaisen tilan piti olla väliaikainen, on käytännössä toiminut miehityksen hallintovälineenä ja sen jatkuvuuden mahdollistajana. Oli myös mielipiteitä, joissa esimerkiksi palestiinalaisten asemaa kuvattiin hyväksyttyä lausuntoa jyrkemmin.

Varapuheenjohtaja Sebutinde vastusti ainoana lausunnon jokaista kohtaa, jopa sitä, että lausunto olisi ylipäätään pitänyt antaa. Sebutinde on aina vetänyt omaa Israelin-myönteistä linjaansa, ja hänen kotimaansa Ugandan hallitus on irtisanoutunut hänen kannoistaan. Sebutinde esittää eriävässä mielipiteessään edellisten lisäksi sellaisia perusteluja, kuten että lausunto ei perustu luotettavaan informaatioon, se on asenteellinen ja että siinä ei ole otettu huomioon konfliktin “historiallisia taustoja ja vivahteita”, joita voidaan pitää tyypillisenä israelilaisena hasbarana.

Lausunnon (advisory opinion) merkitystä on yritetty vähätellä myös leimaamalla se pelkäksi mielipiteeksi. ”Pelkästä mielipiteestä” ei kuitenkaan ole kysymys. YK ei voi valtioiden tavoin olla osallisena oikeustapauksissa, mutta sillä on mahdollisuus pyytää neuvoa-antavia lausuntoja. ”Vaikka tuomioistuimen lausunnot eivät ole laillisesti sitovia, niillä on suuri oikeudellinen painoarvo ja moraalinen vaikutusvalta. Ne toimivat usein ennalta ehkäisevän diplomatian välineinä ja auttavat pitämään yllä rauhaa. Neuvoa-antavat lausunnot edistävät omalla tavallaan myös kansainvälisen oikeuden selkiyttämistä ja kehittämistä ja sitä kautta valtioiden välisten rauhanomaisten suhteiden vahvistamista” (https://www.icj-cij.org/advisory-jurisdiction).

Analyyseja tuomioistunnon lausunnosta:

https://www.trtworld.com/opinion/turning-ink-into-action-enforcing-icjs-landmark-ruling-against-israel-18186707

https://www.ejiltalk.org/implications-of-the-icj-advisory-opinion-for-the-eu-israel-association-agreement/

Amnesty Internationalin vetoomus ja vaatimukset Euroopan unionille ja jäsenmaille Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon johdosta :

– Kielletttävä kaupankäynti ja investoinnit siirtokuntiin

– Kiellettävä investoinnit israelilaisiin yrityksiin ja pankkeihin, jotka edistävät miehityksen ylläpitämistä

– Tehtävä oikeudellinen arvio siitä., mitkä EU:n ja Israelin yhteistyön muodot loukkaavat kansainvälistä oikeutta

– Kartoitettava Israelin tekemät loukkaukset assosiaatiosopimuksen ihmisoukeuksia koskevaa 2. pykälää vastaan

– Päivitettävä EU:n kanta Israeliin ja miehitettyihin alueisiin ja yhdenmukaistettava sen tuomioistuimen lausunnon kanssa

– Vältettävä edustustojen siirtämistä miehitettyyn Itä-Jerusalemiin

– Asetettava Israel kattavaan asekauppakieltoon (comprehensive arms embargo)

– Tuettava toimia YK:ssa, jotka lopettavat Israelin laittoman miehityksen

Facebooktwitterpinterestmail

Raportti EU:n osasyyllisydestä Gazan kansanmurhasodassa; Kuolonuhrien kokonaismäärä voi olla lähes 200 000

Transnational Institute syyttää raportissaan Partners in crime, EU complicity in Israel's genocide in Gaza EU:ta osayyllisyydestä Israelin kansanmurhasotaan Gazassa.
”Lokakuun 7. päivän iskujen jälkeen EU on tarjonnut Israelille poliittista suojaa ja aineellista tukea. Tämä on jatkunut koko lähes kahdeksan kuukautta jatkuneiden hellittämättömien pommitusten ajan, joiden seurauksena on kuollut lähes 40 000 ihmistä, 2,3 miljoonan ihmisen on pakko siirtyä muualla, on tapahtunut nopein koskaan mitattu koko väestön nälkiintyminen ja Gazan siviiliinfrastruktuuri mukaan lukien kodit, sairaalat, koulut, yliopistot, uskonnolliset uskonnolliset pyhäkät ja leipomot, on tuhoutunut täydellisesti. Tämä tuki jatkui senkin jälkeen, kun Israel joutui oikeuteen kansanmurhasta Kansainvälisessä tuomioistuimessa Haagissa ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ilmoitti hakevansa pidätysmääräykset Israelin pääministerille Benjamin Netanyahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille. 
Jos EU olisi painostanut Israelia lokakuussa määräämällä pakotteita, asevientikiellon ja kieltämällä Yhdysvaltojen sotatarvikkeiden kuljetuksen Euroopan läpi, Israelin kansanmurhasotaa Gazassa oltaisiin voitu rajoittaa. EU päätti tuolloin olla toimimatta eikä se vieläkään ole täyttänyt lainmukaista ja moraalista velvollisuuttaan toimia. Tämä EU:n antama poliittinen suoja ja aineellinen tuki, erityisesti kun otetaan huomioon ICJ:n väliaikainen päätös, jossa kaikki valtiot saivat tietoonsa uskottavasta kansanmurhama koskevasta oikeusjutusta, tekee EU:sta siihen suoraan osallisen.”

Lääketieteellisen aikakauslehden Lancetin artikkelissa arvioidaan Gazan kuolonuhrien määrän voivan nousta yli 186 000;een, kun otetaan huomioon suoraan sotatoimista aiheutuneiden kuolemien lisäksi myös epäuorat kuolemat:
”Kuolleiden kokonaismäärän odotetaan olevan suuren ottaen huomioon tämän konfliktin intensiteetti; terveydenhuollon infrastruktuurin tuho; vakava pula ruuasta, vedestä ja suojasta; väestön kyvyttömyys paeta turvallisiin paikkoihin; ja UNRWA:n, joka on yksi harvoista Gazan kaistalla edelleen toimivista humanitaarisista järjestöistä, rahoituksen menetykset. [...] Kun käytetään varovaista arviota neljästä epäsuorasta kuolemantapauksesta yhtä suoraa kuolemantapausta kohti 37 396:een ilmoitettuun kuolemaan, voidaan uskottavasti arvioida, että jopa 186 000 tai jopa enemmän kuolemantapausta voisi johtua nykyisestä Gazan konfliktista. Kun Gazan alueen vuoden 2022 väestöarvio on 2 375 259, tämä tarkoittaisi 7,9 prosenttia Gazan alueen kokonaisväestöstä.”
Facebooktwitterpinterestmail

Suomen noudatettava kansainvälistä oikeutta Lähi-idässä

Arabikansojen ystävyysseura on 19.6.2024 lähettänyt Tasavallan presidentin kansliaan ja ulkoministeriöön kirjeen, jossa vaaditaan Suomea noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita Israel/Palestiinan konfliktissa

——————————————-

Tasavallan presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen


Suomen julkilausuttu asemoituminen Israel/Palestiina-kysymyksessä ja Palestiinan valtion tunnustamisessa on, että Suomi “jossain vaiheessa” tulee tunnustamaan palestiinalaisvaltion. Viimeksi Suomen kanta tuli ilmaistuksi Tasavallan presidentin Kultaranta-keskusteluissa esittämässä lausumassa, jonka mukaan “Suomi ei ole pro-Israel tai pro-Palestiina, vaan pro rauha”.

Suomen linja ja aikomukset olisivat mielestämme selkeämmin perusteltavissa ja ymmärrettävissä, jos abstraktin ja monitulkintaisen sanan “rauha” tilalla tai rinnalla käytettäisiin sanaa “kansainvälinen oikeus”, joka lehtitietojen mukaan onkin uuden presidentin ulkopolitiikan yksi peruspilareista. Epämääräisten viittausten sijasta Suomen tulisi Lähi-idän-politiikassaan nojata johdonmukaisemmin kansainväliseen oikeuteen, joka vajavaisuuksistaan huolimatta tarjoaa konkreettisemman ohjenuoran valtioiden ulkopolitiikalle, myös ja erityisesti pyrkimyksissä Israel/Palestiinan konfliktin ratkaisemiseen.

Kuten YK:n ihmisoikeuneuvoston puolueettoman kansainvälisen tutkimuskomission uusimmassa raportissa todetaan, “[7.10.2023 …] on vedenjakaja, joka voi muuttaa tämän konfliktin suunnan; on olemassa todellinen vaara miehityksen lujittumisesta ja laajenemisesta. […] Ainoa tapa lopettaa toistuvat väkivallan kierteet, mukaan lukien hyökkäykset ja rangaistukset kummankin puolen taholta, on varmistaa tiukka kiinni pitäminen kansainvälisestä oikeudesta. Tähän kuuluvat Israelin laittoman miehityksen, syrjinnän, sorron ja Palestiinan kansan itsemääräämisoikeuden kieltämisen lopettaminen sekä rauhan ja turvallisuuden takaaminen sekä juutalaisille että palestiinalaisille”.1

Rauha kulkee käsi kädessä kansainvälinen oikeuden kanssa, joka muun muassa säätää kansojen oikeuden itsemääräämiseen2 ja kieltää alueiden haltuun ottamisen väkivaltaa käyttämällä3. Kansainvälinen oikeus myös asettaa kolmansille maille velvoitteita sen kieltämien rikosten ja niiden tukemisen estämiseksi.

Israel/Palestiina-konfliktin kohdalla ajankohtaisin velvoite on 1948 kansainvälisen sopimuksen kansanmurhien estämisestä ja rankaisemisesta4 puitteissa varmistaa, että Suomi tai suomalaiset yritykset ja henkilöt eivät diplomaattisin, poliittisin, taloudellisin tai sotilaallisin keinoin millään tavoin suoraan tai epäsuorasti tue sopimuksen piiriin kuuluvia palestiinalaisten oikeuksia loukkaavia toimia, jollaisista Kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin pidättäytymään helmikuisessa Gazaa koskevassa väliaikaisessa päätöksessään.5 Kolmansien valtioiden ehdoton velvollisuus on kaikin kohtuullisesti käytettävissä olevin keinoin ehkäistä ja lopettaa uhkaavan kansanmurhan toteutuminen missään muodossa sekä olla avustamatta ja tukematta sitä. Tähän kuuluvat asekauppakielto sisältäen aseiden viennin ja tuonnin, kansanmurhaan kytkeytyviin valtion laitoksiin, viranomaisiin, yrityksiin ja instituutioihin kohdistetut sanktiot kansanmurhaan kiihottamiseen käytetyt media-alustat mukaan lukien sekä yritysten tukeminen tunnistamaan ja estämään riskit mahdollisesta sekaantumisesta kansanmurhaan.6

Kansainvälinen oikeus velvoittaa Suomea myös olemaan millään tavalla tukematta tai avustamatta muita Israelin miehittämällä alueilla tapahtuvia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia toimia.

Kaupankäyntiä laittomien siirtokuntien kanssa ja niihin sijoittamista ei ole vieläkään estetty huolimatta sen kiistattomasta ristiriidasta kansainvälisen oikeuden kanssa ja vaikka siirtokunnat on jo kauan sitten todettu rauhan keskeiseksi esteeksi. Kaupan kieltäminen EU:n puitteissa ei edes vaatisi jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, ja Suomi voisi halutessan tehdä sen myös kansallisella päätöksellä.

Suomen tulisi Espanjan ja Irlannin tavoin vaatia EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen keskeyttämistä, koska Israel rikkoo räikeästi sen demokratia- ja ihmisoikeuspykäliä.7

Asekauppa on suorinta sotarikosten tukemista. Aseiden ostaminen kasvattaa armeijaa sen laittomissa operaatioissa varustavien yritysten taloudellista kapasiteettia ja kannustimia. Israelin on jo kauan todettu käyttävän Länsirantaa ja Gazaa aseiden ja valvontateknologioiden “testaamiseen tosioloissa” ja niiden myyntivalttina. Nykyinen Gazan sota ylittää tuhoisuudessaan ja epäinhimillisyydessään kaiken edeltävän. YK:n ihmisoikeusneuvostossa Suomi puolsi asekaupan keskeyttämistä vaativaa päätöslauselmaa. Suomen tulisi tukea myös Belgian aloitetta aseviennin kieltämisestä Israeliin ja pidättäytyä itse asekaupasta Israelin kanssa.

Suomen tulisi avoimesti tuomita Gazassa tapahtuvien hirmutekojen lisäksi kaikki Israelin palestiinalaisiin kohdistamat laittomuudet, kuten palestiinalaisten omaisuuden ja infrastruktuurin tuhoaminen, heidän karkotuksensa, siirtokuntalaisten hyökkäykset ja terrorisointi sekä palestiinalaisilta kerättyjen verojen pidättäminen.

Israelin miehityksen on todettu olevan itsessään kansainvälisen oikeuden vastainen.8 Israelin miehitetyillä alueilla toimeenpanemat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat Gazan sotaakin huomioon ottamatta vain kiihtyneet. Ilman kansainvälisen yhteisön voimakkaampia toimia rauhan ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei ole mahdollista. Kansainvälistä painostusta Israelin hallitusta kohtaan on voimistettava, kuten muun muassa Belgian kehitysministeri vaatii.9 Mielestämme Suomi ei käytä vaikutusvaltaansa kansainvälisen oikeuden edellyttämässä määrin, mikä ilmenee edellä mainittujen laiminlyöntien lisäksi muun muassa Palestiinan valtion tunnustamisen siirtämisellä epämääräiseen tulevaisuuteen. Liittymällä Espanjan, Irlannin ja Slovenian joukkoon ja tunnustamalla Palestiinan valtio Suomi antaisi selvän signaalin tahdostaan konfliktin oikeudenmukaiseksi ratkaisuksi.


Kunnioittaen,
Arabikansojen ystävyysseura ry
Taina Dahlgren, puheenjohtaja

1 UN Human Rights Council: Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, and Israel, 27 May 2024, A/HRC/56/26, Advance unedited version

2 International Court of Justice: Legal Consequences of the Construction of the Wall in the Occupied Palestinian Territory, Advisory Opinion of 9 July 2004, para. 88 (https://www.icj-cij.org/sites/default/files/case-related/131/131-20040709-ADV-01-00-EN.pdf)

3 Mt., para. 87
UN Security Council resolution 242 (1967) (https://peacemaker.un.org/sites/peacemaker.un.org/files/SCRes242(1967).pdf)
UN General Assembly resolution 71/23 (https://undocs.org/Home/Mobile?FinalSymbol=A%2FRES%2F71%2F23&Language=E&DeviceType=Desktop&LangRequested=False)

4 1948 Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide (https://www.un.org/en/genocideprevention/documents/atrocity-crimes/Doc.1_Convention%20on%20the%20Prevention%20and%20Punishment%20of%20the%20Crime%20of%20Genocide.pdf)

5 International Court of Justice: Application of the Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide in the Gaza Strip (https://www.icj-cij.org/sites/default/files/case-related/192/192-20240328-ord-01-00-en.pdf)

6 Dr Irene Pietropaoli: Obligations of Third States and Corporations to Prevent and Punish Genocide in Gaza, 5 June 2024 (https://www.somo.nl/wp-content/uploads/2024/06/Obligations-of-Third-States-and-Corporations-to-Prevent-and-Punish-Genocide-in-Gaza-3.pdf)

7 50. The Commission documented several explicit public statements by Israeli officials indicating, in addition to motives of retribution, an intention to instrumentalize and weaponize the provision of necessities, to hold the population of the Gaza Strip hostage to achieve political and military objectives, including the forced displacement of civilians from northern Gaza Strip and the release of Israeli hostages. The Commission notes that these measures amount to the collective punishment of the entire population for the actions of a few, a clear violation of IHL. … the Commission found that Israeli authorities and members of the ISF committed war crimes, crimes against humanity, and violations of IHL and IHRL.

81. The Commission found that the war crimes of starvation as a method of warfare; murder or wilful killing; intentionally directing attacks against civilians and civilian objects; forcible transfer; sexual violence; outrages upon personal dignity; and SGBV amounting to torture or inhuman and cruel treatment were committed.
82. The Commission found that through several actions including siege, Israel inflicted collective punishment on the Palestinian population in Gaza, in direct violation of IHL.
83. The Commission found it foreseeable that civilians would be present in the areas targeted by the ISF; nonetheless, the ISF intentionally proceeded to direct its attacks against the civilian population and civilian objects, including places of worship, with such knowledge, in direct violation of the IHL principles of adequate precautions, distinction, proportionality, and special protections for children and women.
84. The Commission found that the chapeau elements of crimes against humanity have been fulfilled, namely a widespread or systematic attack directed against the civilian population in Gaza. The Commission found that the crimes against humanity of extermination; murder; gender persecution targeting Palestinian men and boys; forcible transfer; and torture and inhuman and cruel treatment were committed.
85. The Commission found that the siege and forcible transfer, compounded with widespread destruction caused by attacks and military operations, resulted in the IHRL violations of the rights to family life, adequate food, housing, education, health, social security, and water and sanitation, particularly impacting children and persons in vulnerable situations. The age and gender specific harms resulted in violations of the CRC and rights to non-discrimination in the CEDAW.
(UN Human Rights Council: Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, and Israel, 27 May 2024, A/HRC/56/26, Advance unedited version)

8 Esim. United Nation General Assembly, Report of the Special Rapporteur on the situation of human rights in the Palestinian territories occupied since 1967, 23 October 2017, A/72/556 (https://www.ohchr.org/en/documents/country-reports/a72556-report-special-rapporteur-situation-human-rights-palestinian)

9 https://x.com/carogennez/status/1798612431213871483

Facebooktwitterpinterestmail

Suomen ratkaisusta YK:n Palestiina-äänestyksessä

AKYS on lähettänyt 13.5.2024 alla olevan kirjeen Tasavallan presidentille ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Tasavallan presidentti, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta

Suomi oli niiden harvojen maiden joukossa, jotka jättivät äänestämättä YK:n yleiskokouksessa Palestiinan valtion täysjäsenyyden edistämistä koskevassa äänestyksessä. Enemmistö EU-maista ja Pohjoismaista tuki päätöslauselmaa. Tukijoihin kuuluivat myös esimerkiksi Viro ja Puola. Suomi ja Ruotsi puuttuivat kuitenkin luonnollisen viiteryhmänsä joukosta.

Tasavallan presidentin ilmoituksen mukaan ratkaisu perustui TP-UTVA:n linjaukseen. Presidentti Stubbin mukaan Suomi pyrkii kaikin tavoin edistämään kahden valtion ratkaisua ja itsenäisen Palestiinan valtion syntyä, mutta Palestiinan YK-jäsenyyden on oltava osa yhdessä sovittua suunnitelmaa, eikä tässä tilanteessa vielä olla.

Jos Israel/Palestiinan täysin kestämätöntä ja näköalatonta tilannetta ei saada muutettua, Gazan sodan kaltaiset katastrofit tulevat jatkumaan hamaan tulevaisuuteen ja voivat eskaloitua laajemmiksi sodiksi. Selitykset, että tässä tilanteessa on kiireellisempiä asioita, kuten tulitauko Gazaan, ja että äänestys oli pitkälle symbolinen, ontuvat. Nimenomaan kärjistyneen kriisin oloissa kansainvälisen yhteisön palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja todellisen rauhan edellytyksiä koskevan mielipiteen esittäminen on entistä pakottavampaa sekä nykyisen konfliktin päättämisen että vastaavien tulevien konfliktien ehkäisemisen kannalta.

Suomen linja, jonka mukaan palestiinalaisvaltio voi syntyä vain osapuolten välisten neuvottelujen tuloksena, on kestämätön. Osapuolten välinen voimaepätasapaino on niin suuri, että vain kansainvälisen yhteisön voimakas painostus voi saada aikaan tilanteen, jossa ylipäätään on jotakin neuvoteltavaa. Pelkällä odottelulla ja retoriikalla tällaista tilannetta ei synny koskaan. Israelin asenne palestiinalaisia kohtaan on jo ennen 7.10. hyökkäystäkin vain koventunut ja maan anastaminen kiihtynyt, ja palestiinalaisvaltion edellytykset ovat karanneet yhä kauemmaksi. Israelin strategia ei ole “two-state solution” eikä “one-state solution”, vaan “no-state solution”, jossa palestiinalaisten oikeuksien epääminen ja maiden anastaminen viedään loppuun saakka.

EU-parlamentti totesi viime kesäisissä suosituksissaan EU:n ja palestiinalaishallinnon suhteista, että mielekkäät neuvottelut ovat mahdollisia vain, kun molemmat osapuolet ovat yhdenvertaisessa asemassa. Parlamentin mukaan poliittisen tahdon ja kansanvälisen tunnustamisen puuttuminen yhdistettynä Palestiinan vuosikymmeniä kestäneeseen miehitykseen ovat asianmukaisten neuvottelujen esteenä. Suomella olisi ollut tilaisuus antaa osaltaan panoksensa tilanteen parantamiseen, mutta maamme jätti sen käyttämättä.

Kuten YK:n pääsihteeri totesi, 7.10. hyökkäyskään ei tapahtunut tyhjiössä. Jos Lähi-idän kriisi ratkaisun puuttuessa jatkaa kärjistymistään, nekin maat, jotka eivät tee osaansa tilanteen korjaamiseksi, tulevat olemaan historian edessä vastuussa. Edmund Burken toteamus “Kaikki, mitä tarvitaan pahuuden lisääntymiseen, on se, että hyvät ihmiset eivät tee mitään” pätee myös kansainväliseen politiikkaan.

Jo presidentti Ahtisaari totesi Lähi-idän kriisin olevan maailman huolestuttavin konflikti, jossa tarvitaan rauhaan pakottamista. Suomen on uskallettava olla todellinen rauhanrakentaja. Suomen on terästettävä linjaansa ja liityttävä niiden Euroopan maiden joukkoon, jotka aikovat tunnustaa Palestiinan valtion.

Kunnioittaen,

Arabikansojen ystävyysseura ry
Taina Dahlgren, puheenjohtaja

Facebooktwitterpinterestmail

Suomen noudatettava miehitettyjen palestiinalaisalueiden erityisraportoijan suosituksia

Arabikansojen ystävyysseura on 3.4.2024 lähettänyt ulkoministeriöön seuraavan kirjeen

Ulkoministeri Elina Valtonen

Juuri tapahtunut seitsemän ulkomaalaisten avustustyöntekijän kuolema Gazassa on voimistanut vastalauseita Israelin sodankäyntitapaa vastaan, jossa ei vältetä siviilien surmaamista joukoittain.
Yhtä voimakkaita vastalauseita ei tosin ole herättänyt se, että tähän mennessä Gazassa on saanut surmansa jo yli 200 avustustyöntekijää, suurin osa heistä UNRWA:n henkilökuntaa.

Avustustyöntekijöiden kuolemat ovat väistämätön seuraus Israelin hyökkäysstrategiasta, jota YK:n miehitettyjen palestiinalaisalueiden erityisraportoija on analysoinut uudessa raportissaan: ”Analysoimalla Israelin Gazan hyökkäyksessa harjoittamaa väkivaltaa ja linjauksia tämä raportti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan voidaan perustellusti uskoa, että kynnys Israelin suorittaman kansanmurhan todentamiseksi on ylittynyt. Yksi peruslöydöksistä on se, että Israelin hallitus, sotilasjohto ja sotilaat ovat tarkoituksellisesti vääristelleet sodan lakien periaatteita ja kumoamalla niiden suojelevat tarkoitukset pyrkineet laillistamaan kansanmurhaan pyrkivän väkivallan Palestiinan kansaa kohtaan.”1)

Erityisraportoijan mukaan on olemassa varteenotettavat perusteet uskoa seuraavien kansanmurhatoimien suorittamisen ehtojen tulleen täytetyiksi Gazassa: ryhmän jäsenten surmaaminen; vakavan ruumiillisen tai henkisen vahingon aiheuttaminen ryhmän jäsenille; tahallinen vaikuttaminen ryhmän elinoloihin ryhmän tai sen osan fyysiseksi tuhoamiseksi. Kansanmurhatoimet on hyväksytty ja pantu täytäntöön korkea-arvoisten sotilas- ja hallitusviranhaltijoiden antamien kansanmurhaan pyrkivien lausuntojen mukaisesti.

Nyt viimeistään on käynyt selväksi, että pelkän arvostelun voimasta Israel ei luovu tuhoisasta ja inhimillisesti sietämättömästä hyökkäysstrategiastaan eikä nykyisen eskalaation takana olevasta siirtokuntakolonialistisesta laajentumishankkeestaan, jotka yhä peruuttamattomammin tuhoavat rauhan ja vakauden edellytyksiä alueella.

Suomi ei voi katsoa sivusta jatkuvaa kansainvälisen oikeuden vakavaa loukkaamista, tuhoa ja teurastusta. Suomen on osaltaan EU:ssa ja YK:ssa, erityisesti koska Israel ei ole noudattanut YK;n kansainvälisen tuomioistuimen sitovaa määräystä kansanmurhatoimien estämisestä, edistettävä erityisraportoijan suositusten mukaisia toimia, joihin kuuluvat muun muassa:

  • asekauppakielto,
  • tuki Etelä-Afrikalle turvautumisessa YK:n turvallisuusneuvostoon YK:n peruskirjan artiklan 94(2) mukaisesti Israelin laiminlyöntien johdosta,
  • perinpohjaisen, riippumattoman ja läpinäkyvän tutkimuksen tekeminen kaikista tehdyistä kansainvälisen oikeuden loukkauksista,
  • Palestiinan tilanteen esille ottaminen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa,
  • suunnitelman laatiminen YK:n yleiskokouksessa nykyisen laittoman ja kestämättömän tilanteen lopettamiseksi Israel/Palestiinan alueella,
  • kansainvälisten turvajoukkojen sijoittaminen alueelle palestiinalaisiin rutiininomaisesti kohdistuvan väkivallan estämiseksi,
  • UNRWA:n riittävän rahoituksen turvaaminen.

Euroopan unionissa Suomen tulee näiden lisäksi edistää siirtokuntakaupan kieltämistä, jonka jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, voivat säätää myös kansallisella tasolla, ja EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä Espanjan ja Irlannin esimerkin mukaisesti, kunnes Israel osoittaa kunnioittavansa sopimuksen demokratia- ja ihmisoikeusehtoja.

Kunnioittaen,

Arabikansojen ystävyysseura ry
Taina Dahlgren, puheenjohtaja

1) https://www.ohchr.org/en/documents/country-reports/ahrc5573-report-special-rapporteur-situation-human-rights-palestinian,
suomenkielinen lyhennelmä https://akys.kapsi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2024/04/Kansanmurhan-anatomia.pdf

Facebooktwitterpinterestmail