Arabikansojen ystävyysseura on lähettänyt 1.7. osana European Coordination of Committees and Associations for Palestine (ECCP) kampanjaa pääministerille ja ulkoministerille kirjeen, jossa vaaditaan Suomea toimimaan sen varmistamiseksi, että EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa 13.7.2025 ryhdytään todellisiin Israeliin vaikuttaviin toimiin.
Pääministeri Petteri Orpo
Ulkoministeri Elina Valtonen
Koko maailman kiinnittäessä huomionsa Persianlahteen toivoen, että Yhdysvaltojen ja Iranin välinen aiesopimus viimein lopettaa Israelin ja Yhdysvaltojen aloittaman laittoman sodan, Israel jatkaa Etelä-Libanonin miehittämistä, miljoonien ihmisten ajamista kotipaikoiltaan ja Palestiinan kansaan kohdistamansa politiikan kiristämistä.
Gazassa pakoon joutuneet ihmiset, kansanmurhan ja toimeentulon kaikkien edellytysten tuhoamisen uhrit, on ahdettu yhä pienemmälle alueelle Israelin tuhotessa samaan aikaan järjestelmällisesti miehittämäänsä osaa alueesta. Keskeisiä kansainvälisiä humanitaarisia järjestöjä on pakotettu lopettamaan toimintansa ja toimittajien pääsy alueelle on edelleen estetty. Paperilla olevasta ”tulitauosta” huolimatta Israel jatkaa palestiinalaisten tappamista, silpomista ja näännyttämistä.
Länsirannalla siirtokuntien laajeneminen kiihtyy. Miehitysarmeijan suojelemien uudisasukkaiden väkivalta palestiinalaisia vastaan on päässyt hillittömäksi. Uusia lakeja, jotka mahdollistavat Israelin kontrollin lisäämisen koko miehitetyllä palestiinalaisalueella, on säädetty ja valmisteilla. Itä-Jerusalemissa häätöjen ja kotien purkamisten määrä on kasvussa uhaten kokonaisia kaupunginosia.
Israelin puolella palestiinalaiset kohtaavat jatkuvia uhkia. Syrjivät lait tekevät heistä toisen luokan kansalaisia eivätkä he säästy koko palestiinalaisväestöön kohdistuvalta apartheid-järjestelmältä. Äskettäinen vain palestiinalaisia koskeva kuolemanrangaistuslaki on räikeä esimerkki tästä apartheid-hallinnosta.
Israelin vuosikymmeniä nauttima rankaisemattomuus, erityisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taholta, on johtanut tähän tilanteeseen ja lisää edelleen alueellista epävakautta ja sen maailmanlaajuisia seurauksia. On muistettava, että Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) 19.7.2024 antamassa neuvoa-antavassa lausunnossa todetaan miehityksen laittomuus ja velvoitetaan valtiot toimimaan sen mukaisesti miehityksen lopettamiseksi ja palestiinalaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Lausunto asettaa oikeudellisia velvoitteita Euroopalle, EU:lle ja sen jäsenvaltioille.
Ulkoasiainneuvoston seuraava kokous 13. heinäkuuta on mahdollisesti Euroopan unionin viimeinen tilaisuus lopettaa Israelin rankaisemattomuus. Edellisen 18.–19. kesäkuuta pidetyn kokouksen päätöksissä käytettiin voimakkaita sanoja, mutta pelkät sanat eivät ole tähänkään mennessä saaneet Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta.
Siirtokuntatuotteiden kielto, joka saattaa olla neuvoston tämänkertaisen kokouksen esityslistalla, olisi tietenkin tervetullut. Kuinka olemme voineet niin monien vuosien ajan hyväksyä sotarikoksesta, kolonisaatiosta, peräisin olevien tuotteiden pääsyn Euroopan markkinoille?
Tämän itsestään selvän kaupallisen toimenpiteen lisäksi, joka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, tarvitaan kuitenkin todellisia pakotteita ja vastatoimia, jotta Israelin vuosikymmeniä kestänyt piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta saadaan loppumaan. Useimmat näistä toimenpiteistä ovat olleet neuvoston asialistalla syyskuusta 2025 lähtien. Erityisesti tarvitaan seuraavia:
- Euroopan unionin ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen sen selvästi rikotun 2 artiklan nojalla; vähintään sopimuksen kauppaosuuden keskeyttäminen, josta neuvosto voi päättää määräenemmistöllä ja joka sai suuren enemmistön kannatuksen Euroopan parlamentin äänestyksessä syyskuussa 2025;
- Israelin sulkeminen pois Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta; vähimmillään sulkemisen on koskettava Israelin puolustus- ja turvallisuussektorin ministeriöitä ja yrityksiä;
- Kaiken asekaupan sekä sotilas- ja turvallisuusyhteistyön lopettaminen Israelin kanssa;
- Euroopan tuen UNRWA:lle vahvistaminen ja resurssien allokointi UNRWA:n työn tukemiseksi.
Vetoamme, että Suomi ryhtyisi toimiin, joilla varmistetaan näiden toimenpiteiden hyväksyminen ulkoasiainneuvoston kokouksessa 13. heinäkuuta. Toimet ovat jo pahasti myöhässä. Äskettäin vuodettu EU:n ulkosuhdehallinnon asiakirja osoittaa, että EU:n olisi pitänyt ryhtyä voimakkaisiin toimiin jo vuonna 2017.
Euroopan unionin uskottavuus ja sen sitoutuminen arvoihinsa ovat vaakalaudalla. On aika osoittaa, että oikeusvaltioperiaatteen täytyy olla viidakon lain edellä.
