Palestiinalainen Soheil asuu Ein el-Helweh -pakolaisleirissä Saidassa. Hänen perheensä pakeni aikanaan Libanoniin Saffourien kylästä Nasaretin läheltä. Soheil haluaa huolehtia perheestään, vaimostaan Raniasta ja kolmesta lapsestaan. Aamuisin hän ottaa kärrynsä ja lähtee penkomaan lähialueen roskiksista rautaromua ja muuta kierrätettäväksi kelpaavaa. Saaliinsa hän tuo tuttuun myyntipaikkaan ja toivoo saavansa päivän ansion.
Soheil on Libanonin epävirallisen kierrätystalouden työvoimaa. Hän altistuu työssään myrkyille ja tapaturmille. Ponnistelu ei tee hyvää hänen vaivalloisesti kulkevalle hengitykselleen ja kipeälle selälleen. Mutta sisu ei anna periksi laistaa isän velvollisuuksista.
Beit Atfal Assumoud (BAS) -yhteistyöjärjestön kummihakemuksissa ja vuosiraporteissa kerrotaan myös vanhempien asemasta työelämässä. Kun monissa papereissa isien ja muutamien äitienkin työksi on mainittu romunkeräys, selvitimme asiaa.
BASin sosiaalityön piirissä on kaikkiaan yli tuhat lasta. Vain puolella lapsista oli isä elossa ja perheen huoltajana. Näistäkin isistä yli 25 % oli sairauden tai tapaturman takia työkyvyttöminä. Parillakymmenellä prosentilla oli joko päiväkohtaisesti tai kausittain tarjolla olevaa pienituloista työtä.
YK:n palestiinalaisia avustavan UNRWA-järjestön ja Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston tutkimuksen mukaan yli 70 % Libanonin palestiinalaisista joutuu tekemään huonolaatuista työtä. Tämän vuoden alussa Libanonin parlamentissa tehtiin viimeisin yritys avata maan työnakkinoita osittain myös palestiinalaisille. Maroniittikristittyjen ryhmä kaatoi esityksen. Nykyinen työlainsäädäntö syrjii palestiinalaisia ”ulkomaalaisina”.
Mahmoud Abu Hamdeh on Beit Atfal Assumoud-järjestön toimintakeskuksen johtaja Ein el-Helweh -leirissä Saidassa. Hän kutsui kymmenkunta romunkerääjää palaveriin. Romunkerääjät antoivat monipuolisen kuvan työstään. Työ on vapaata omaa yrittäjyyttä, mutta epävarmaa. Kun keräystoimintaa ei ole mitenkään organisoitu, kerääjät voivat törmätä vihamieliseen kohteluun. Heitä voidaan syyttää varkaiksi. Naispuolisille romunkerääjille huudetaan hävyttömyyksiä. Työn vastaanottajat voivat nöyryyttää heitä. Tehtäessä työtä ilman suojauksia kerääjä altistuu myrkyille ja tapaturmille. Työssä voi tulla eteen pelottaviakin tilanteita. Saidan alueella Mieh Mieh -leirin läheisyydessä hyökkäsivät jätekasasta kerääjän kimppuun ampaiset. Kaikesta huolimatta osa palaveriin osallistuneista romunkerääjistä oli tyytyväisiä. Monellehan – kuten Soheilille – se on ainoa mahdollisuus hankkia perheelle elantoa.
Pitkään muhinut jätekriisi tuli esille 2015, kun Beirutin suuralueen kaatopaikka suljettiin. Syntyi protestiliike ”Täällä haisee”. Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston antropologian professori Elisabeth Saleh on tutkinut maan sirpaleisesti tai ”hällä väliä” -tyylillä järjestettyä kierrätystaloutta ja jätehuollon työntekijöitä. Jätehuolto on iso talouden haara Libanonissa. Osaksi romulle tulee käyttöä paikallisessa teollisuudessa, mutta vientituotteena metalli, kupari ja muut löydöt ovat huomattava tulonlähde Libanonille. Romunkerääjät ovat merkittävä epävirallinen työvoimaresurssi maan jätebisnekselle.
Lapsetkin penkovat jätekasoista kierrätyskelpoista tavaraa. He vievät niitä pieniin keräyspeisteisiin. Päiväansio on 3-4 dollaria. Aikuiset ke-rääjät luovuttavat löytönsä isompien keräysyritysten paikkoihin. Parhaimmillaan ansio voi olla 14 dollaria päivässä. Kun tutkija korona-aikana kysyi kerääjiltä, eivätkö he pelänneet tartuntoja, he vastasivat: ”Me kuollaan ennemmin nälkään kuin koronaan.”
Vuonna 2018 romukupari oli Libanonin kolmanneksi tärkein vientituote, sen vientituotot olivat 146 miljoonaa dollaria. Romuraudan vientituotot olivat 142 miljoonaa dollaria. Eniten romua on viety Turkkiin ja Bulgariaan.
Soheilille romunkeräys tarjoaa mahdollisuuden ansaita perheen tarpeisiin, mitä hän ehdottomasti haluaa. Tapaamisessa Mahmoud Abou Hamdehin kanssa sovittiin, että hän järjestää Saidan perheneuvolan psykologi Mohammad Arrabin kanssa tapaamissarjan romunkerääjille. Ammatillisesti opastetun vertaistuen avulla kerääjät voivat itse organisoitua parantamaan työolojaan.
Sirkku Kivistö
AKYSin kummitoiminnan vastuuhenkilö
