Masafer Yatta on miehitetyllä Länsirannalla Etelä-Hebronin kukkuloilla sijaitseva alue, jonka kahdessatoista kylässä asuu noin 2800 pääsasiassa maanviljelystä elantonsa saavaa palestiinalaista. Kaikkiaan Etelä-Hebronin kukkuloiden 30 kylässä asuu noin 4000 henkeä. Koko alue, joka kuuluu kokonaan Israelin hallinnon alaiseen Länsirannan C-alueeseen, on Israelin maanvaltauspolitiikan kohteena. Siihen kuuluvat rakentamiskiellot, säännölliset rakennusten, teiden ja vesilähteiden tuhoamiset sekä armeijan ja siirtokuntalaisten hyökkäykset.
Masafer Yatta on tämän väestönpoiston etulinjassa. 1980-luvun alussa Israel nimesi alueen suljetuksi armeijan harjoitusalueeksi. Tämä on yksi keinoista, joita Israel käyttää painostaakseen palestiinalaisia jättämään kotinsa ja vahvistaakseen siirtokuntia. Miehitettyjen alueiden väestön pakkosiirrot, miehittäjän oman väestön siirtäminen niille sekä niiden käyttäminen sotilaallisiin harjoituksiin ovat kaikki vastoin kansainvälistä oikeutta.
Vuonna 1999 armeija karkotti 700 Masafer Yattan asukasta perusteena heidän “asumisensa sotilasharjoitusalueella”. Ihmisoikeusjärjestöjen nostaman kanteen seurauksena tehdyssä sovitteluratkaisussa Israel tarjosi kyläläisille muuttoa toiselle, pienemmälle alueelle, mutta he hylkäsivät tarjouksen. Kyläläisten vastavetoomuksen käsittely lykkäytyi Israelin valtion vaatimusten vuoksi vuoteen 2012 asti, jolloin Israelin valtio esitti aikeensa purkaa kahdeksan kylää, joissa asui 1000 palestiinalaista. Asukkaiden valitettua Israelin korkein oikeus julisti väliaikaisen määräyksen, joka esti armeijaa panemasta toimeen karkotuksia, minkä jälkeen armeija on uusinut vaatimuksensa.
Koko tämän ajan alueen asukkaat ovat eläneet jatkuvan kotien tuhoamisen ja karkotusuhan alla. Heillä ei ole pääsyä mailleen, vesilähteille, kouluihin eikä terveydenhoitoon. Rakennuskiellon vuoksi he ovat joutuneet rakentamaan koteja ja jokapäiväiselle elämiselle välttämätöntä infrastruktuuria ilman lupia. Tähän siviilihallinto on vastannut antamalla purkumääräyksiä. B’Tselem-järjestön mukaan vuodesta 2006 lähtien on tuhottu 66 asuinrakennusta, joissa on asunut 553 ihmistä, ja vuodesta 2012 lähtien 32 muuta rakennusta. Lisäksi asukkaat joutuvat lähes päivittäin ympäröivissä siirtokunnissa asuvien siirtokuntalaisten häirinnän ja väkivallan kohteiksi.
Lopulta vuonna 2022 korkein oikeus hylkäsi asukkaiden valitukset ja hyväksyi valtion kaikki vaatimukset. Oikeuden mielestä sotilaskomentajan valtn a määrätä miehitysalueille suljettuja sotilasalueita syrjäyttää kansainvälisen oikeuden määräykset. Korkeimman oikeuden mukaan alueella asuvat eivät olleet sen pysyviä asukkaita ennen sen nimeämistä armeijan harjoitusalueeksi, ja he siten olivat rikkoneet maankäytön suunnittelu- ja rakennuslakeja. Oikeuden päätöksen seurauksena 1300 henkilöä jäi täysin suojattomiksi uhkaavan pakkohäädön edessä. Toteutuessaan se olisi suurin etninen puhdistus Länsirannan miehityksen aikana.
Asukkaiden karkotuskampanjaan liittyy myös alueella toimivien ihmisoikeuksien puolustajien ja humanitaarisen avun työntekijöiden vainoaminen. Raporttien mukaan, kun Israelin turvallisuusjoukot ovat pääsiassa vastuussa koulujen ja kotien tuhoamisesta, ovat laittomien siirtokuntien asukkaat puolestaan vuosien ajan tehneet väkivaltaisia hyökkäyksiä palestiinalaisia ihmisoikeuksien puolustajia vastaan. Miehitysjoukot ovat tarkastuspisteillä pidättäneet ihmisoikeus- ja humanitaarisia toimijoita pitkiksi ajoiksi ja takavarikoineet heidän kulkuvälineitään ja henkilötodistuksiaan. Tarkoituksena on estää heidän toimintaansa, jonka Israel näkee häiritsevän tavoitteitaan.
Koko miehitetyn Länsirannan eristämistä ja Israelin otteen tiukentamista palvelevat vuonna 2022 käyttöön otetut uudet maahantulosäännökset, joilla kaikkien ulkomaanpassin haltijoiden pääsyä alueelle siirtokuntia lukuunottamatta on rajoitettu voimakkaasti. Uudet käytännöt mahdollistavat tulijoiden etnisen profiloinnin ja laajan henkilökohtaisten tietojen urkinnan.
Yksittäisistä toimijoista tikun nokkaan on nostettu tunnetut ihmisoikeusaktivistit Sami ja Mohammed Hureini. Samia vastaan on sotilastuomioistuimessa nostettu syyte hyökkäyksestä sotilashenkilöä vastaan sekä yleisen järjestyksen häiritsemisestä rauhanomaisen mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2021. YK:n asiantuntijoiden mukaan pelkästään hepreaksi käydyssä oikeudenkäynnissä ei esitetty konkreettista todistusaineistoa syytteiden tueksi. Oikeudenkäynti
on osoitus Israelin pahenevasta trendistä ihmisoikeuksien puolustajien kriminalisoimisessa ja vainoamisessa, heidän vaientamisekseen ja ihmisoikeustoiminnan juurimiseksi alueelta. Asiantuntijat arvioivat oikeudenkäynnin keskeisenä syynä olevan, että Hureinia pidetään mielenosoituksen “pääkiihottajana”. Elokuussa Hureini todettiin syylliseksi ja tätä kirjoitettaessa hän odottaa tuomion julistamista.
Hureini kuuluu alueella toimivaan ruohonjuuriliikkeeseen Youth of Sumud, joka hänen laillaan on Israelin tähtäimessä. Liike perustettiin vuonna 2017 puolustamaan Etelä-Hebronin asukkaita siirtokuntalaisten ja armeijan jatkuvalta väkivallalta. Se tukee paikallisia suojelevalla läsnäololla, rakentamalla uudelleen Israelin tuhoamaa kylää sekä tekemällä kansainvälistä vaikuttamistyötä.
Useiden EU-maiden paikalliset edustustot ovat tuominneet Israelin toimet Masafer Yattassa ja muissa vastaavissa paikoissa sekä vaatineet Israelia estämään siirtokuntalaisten väkivallan, takaamaan humanitaaristen järjestöjen esteettömän pääsyn alueelle sekä kompensoimaan sen aikaansaamat tuhot lahjoittajamaiden rahoittamille rakennelmille. Vaatimukset ovat kuitenkin olleet tuloksettomia. Masafer Yattan kriittisen tilanteen vuoksi syyskuussa järjestettiin sen asukkaiden ja ihmisoikeusaktivistien tueksi Euroopan laajuinen nettikampanja. Siinä ihmiset saattoivat lähettää maidensa ulkoministereille kirjeen, joissa vaadittiin hallituksia puuttumaan tilanteeseen. Myös suomalaiset osallistuivat kampanjaan.
Seppo Rinne