Nahr el-Baredin pakolaisleirissä Pohjois-Libanonissa kärsitään köyhyydestä, joka paheni Libanonin talousromahduksen takia. AKYS auttaa osaltaan pakolaisleirissä asuvia lapsia ja perheitä. Nahr el-Baredin palestiinalaisleirissä Pohjois-Libanonissa muistetaan joka vuosi myös Nahr el-Baredin nakba, katastrofi. Vuonna 2007 yhteenotot militanttiryhmä Fatah al-Islamin ja Libanonin asevoimien välillä tuhosivat leirin. Murskaksi menivät esimerkiksi kodit, moskeijat, kansalaisjärjestöjen tilat, kadut sekä vesi- ja viemäriverkostot. YK:n Lähi-idän palestiinalaispakolaisten avustus- ja työjärjestön (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East, UNRWA) verkkosivun mukaan yli 27 000 ihmistä joutui lähtemään leiristä tuhon takia.
Tänäkin vuonna, 19. päivä toukokuuta, kokoonnuttiin UNRWA:n asumisasioista vastaavan toimiston edessä. Mielenosoituksessa muistutettiin, että 30 prosenttia vuoden 2007 tuhossa kotinsa menettäneistä ihmisistä odottaa edelleen mahdollisuutta palata. Mielenosoituspaikalta näkee sekä uusia taloja että aluetta, josta talot vielä puuttuvat. Vastuussa Nahr el-Baredin jälleenrakentamisesta on UNRWA, mutta YK-järjestöltä uupuu rahoitusta. Leiristä muualle paenneita asuu väliaikaisiksi tarkoitetuissa rakennuksissa leirin vierellä, läheisessä Beddawin leirissä sekä muissa palestiinalaisleireissä Libanonissa.
Köyhtynyt palestiinalaisleiri
Kun haluan mielenosoituksen jälkeen nähdä Nahr el-Baredin leiriä muualtakin, oppaakseni lähtee Layla el-Jindawi. Hän tekee sosiaalityötä Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestössä Nahr el-Baredissa ja asuu leirissä. Nahr el-Bared on UNRWA:n vuonna 1949 perustama leiri. Siellä on nykyisin 35 000–40 000 asukasta.
Tällä hetkellä yksi huolestuttavimmista asioista on köyhyys. Libanonin talous romahti vuonna 2019, mikä on lisännyt köyhyyttä koko maassa. Palestiinalaisleireissä köyhyys oli piinaavaa jo ennen talouskriisiä, koska palestiinalaisia syrjitään Libanonin työmarkkinoilla. Esimerkiksi niin, että maan työlainsäädännön mukaan kymmenissä korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa työskenteleminen on palestiinalaisilta kiellettyä leirien ulkopuolella.
Nahr el-Baredin pääkadulla el-Jindawi sanoo, että ihmiset täällä kärsivät. Mahdollisuuksia hyvään elämään ei pakolaisleirissä tällä hetkellä tunnu olevan.
– Jos et voi työskennellä, et voi syödä, et voi mennä ottamaan lääkkeitä tai hoitoa – et voi elää.
Talouskriisiin kytkeytyy energiapula. Valtion sähköyhtiö jakelee sähköä ehkä muutaman tunnin vuorokaudessa, satunnaisiin aikoihin. Ihmiset tarvitsisivat sähkösopimuksen myös yksityisestä generaattorisähköstä.
– Tämäkin on iso ongelma ihmisille, jotka eivät voi työskennellä.’
Olot leirissä ovat niin lohduttomat, että osa ihmisistä pyrkii pois merta pitkin veneellä. Sillä matkalla on kuollut leirin asukkaita.
Kouluja, kahviloita ja kulkulupia
Nahr el-Bared oli aiemmin Libanonin palestiinalaisleireistä menestyneimpiä. Lähikylien asukkaat kävivät kauppaa leirin asukkaiden kanssa. Vuoden 2007 sodassa tuhoutuivat myös liiketilat. Niitä on UNRWA:n verkkosivun mukaan kunnostettu yli 1200. Kaupankäynti ei silti ole palautunut ennalleen. Yksi syy on, että vuodesta 2007 alkaen Libanonin armeija on valvonut kulkua leiriin ja sieltä pois. Ulkomaalaisen on haettava lupa Nahr el-Baredissa vierailuun etukäteen. Tällä kertaa saan olla leirissä nelisen tuntia.
Nahr el-Baredissa näkee kaikesta huolimatta monenlaista yritystoimintaa. Eräässä autotallissa huolletaan pyöriä, ja eräällä pihalla ostetaan romua, kuten muovia ja rautaa, edelleen myymistä varten. Leipomosta saa tilata uunituoretta manakish-ruokaa juustolla, zaatar-mausteella tai lihalla.
Rannan läheisyydessä on UNRWA:n kouluja. On alakoulu, yläkoulu ja ammattikoulu, jossa voi opiskella muun muassa insinööritaitoja ja kirjanpitoa.
Järjestöt leirin asukkaiden apuna Leiristä löytyy myös UNRWA:n klinikka. El-Jindawi kertoo, että jos joku tarvitsee leikkauksen, hän voi saada UNRWA:lta 60 prosenttia sen hinnasta. Maksettavaksi jäävä osuus on silti niin suuri, että varmaan kukaan leirissä ei voisi maksaa sitä itse. Rahan kokoamiseksi on pyydettävä apua esimerkiksi leirissä toimivilta kansalaisjärjestöiltä.
Kaikkiaan YK-järjestön palvelut ovat riittämättömiä leirin asukkaiden tarpeisiin. Jotta ihmiset selviävät, kansalaisjärjestöt pyrkivät täydentämään palveluja. BAS tekee sosiaali- ja mielenterveystyötä palestiinalaisleireissä eri puolilla Libanonia. Arabikansojen ystävyysseura (AKYS) tukee BAS:ia sen työssä. AKYS:in kautta on saatu Suomesta kummit 11 Nahr el-Baredissa asuvalle lapselle. Lasten kautta muutkin perheenjäsenet pääsevät BAS:in avun piiriin. Lisäksi 16 lasta käy BAS:in päiväkotia AKYS:in kautta löytyneiden kummien tuella. Keväällä Nahr el-Barediin saatiin AKYS:in kautta lahjoituksena 600 pakettia terveyssiteitä, jotka jaettiin BAS:in keskuksessa.
Vapaa-ajan viettoa rannalla
Jälleenrakennus ei kaikilta osin ole onnistunutta. Katsomme asuinrakennusta, jonka ulkoseinällä mutkittelee valkoisia viivoja.
– Tuo on uusi rakennus. Valkoiset viivat ovat materiaalia, jota laitettiin, jotta vesi ei tulisi sisältä ulos.
Meren rannalla el-Jindawi kertoo, että ihmiset tulevat rannalle vapaa-ajallaan. Aikuiset istuskelevat ja lapset saavat leikkiä hiekassa. Muita paikkoja leikkiin ei leirissä juurikaan ole. Rannalla voi myös uida sekä kalastaa.
– Mutta et voi ottaa venettä ja mennä merelle kalastamaan.
Veneestä kalastamiseen tarvitsisi luvan, eikä lupaa anneta palestiinalaisille. El-Jindawille ei ainakaan tule mieleen yhtään palestiinalaista, jolla olisi lupa kalastaa veneestä.
Hanna Hirvonen
Kirjoittaja vieraili Nahr el-Baredin palestiinalaisleirissä toukokuussa 2023.