Arabiakansojen ystävyysseura on toimittanut joulukuussa 2008 alla olevan vetoomuksen pääministeri Matti Vanhaselle, ulkoministeri Alexander Stubbille ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle sekä suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille.
Euroopan Unionin ja Israelin väliset suhteet pohjautuvat vuonna 2000 voimaan tulleeseen EU:n ja Israelin assosiaatiosopimukseen (EU- Israel Association Agreement). Vuonna 2004 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa (EU/Israel Action Plan) on esitetty konkreettisia toimia osapuolten välisen taloudellisen ja poliittisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseksi. Nyt EU:n komissiossa ulkoasiain komissaari Benita Ferrero-Waldnerin johdolla ollaan valmistelemassa uutta toimintasuunnitelmaa, joka laajentaisi EU:n ja Israelin yhteistyötä monilla aloilla ja jota on tarkoitus käsitellä Euroopan neuvostossa vuoden 2009 tammikuussa.
Assosiaatiosopimuksen 2. artiklan mukaan osapuolten välisten suhteiden tulee perustua ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioitukselle. 4. artiklan mukaan yhteistyön tulee erityisesti edistää rauhaa, turvallisuutta ja demokratiaa. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että osapuolten suhteiden tavoitetaso riippuu muun muassa yhteisiin arvoihin sitoutumisen asteesta.
Useat kansalais- ja muut järjestöt, kirkot, poliitikot ja yksityiset kansalaiset eri puolella Eurooppaa ovat tuominneet Israelin miehityspolitiikan ja sen harjoittaman väkivallan ja kollektiiviset rangaistukset assosiaatiosopimuksen periaatteiden vastaisina ja vaatineet sopimuksen jäädyttämistä, kunnes Israel osoittaa kunnioittavansa kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia.
Pyydämme teitä kiinnittämään huomiota siihen, että nykyisessä toimintasuunnitelmassa ei ole esitetty Israelille mitään konkreettisia vaatimuksia kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien rikkomisen lopettamiseksi eikä edes sen omien nykyisen niin sanotun rauhanprosessin edellyttämien velvoitteiden täyttämiseksi. Pyydämme teitä lähestymään komissiota ja komissaari Ferrero-Waldneria ja vaikuttamaan siihen, että valmisteltavana olevan sopimukseen tulisi kansainvälisen lain, ihmisoikeuksien ja rauhanprosessin mukaisia sitoumuksia.
Näiden sitoumusten tulisi perustua kansainväliseen lakiin ja YK:n yleiskokousten tekemiin, EU:n jäsenmaiden kannattamiin Palestiinan kysymystä koskeviin päätöksiin, joissa kielletään laittomien siirtokuntien rakentaminen, vaaditaan palestiinalaisvaltion perustamista vuoden 1967 rajojen mukaisesti ja palestiinalaispakolaisten paluuoikeuden tunnustamista. Lisäksi Israelin tulisi allekirjoittaa neljännen Genevan konvention lisäprotokollat, jotka velvoittavat aseellisten konfliktien osapuolia suojelemaan siviiliväestöä ja kieltävät kollektiiviset rangaistukset. Israelin tulee kunnioittaa Haagin kansainvälisen tuomioistuimen lausuntoa, jonka mukaan syvälle palestiinalaisalueille tunkeutuva ja palestiinalaisten elinmahdollisuuksia tuhoava eristysmuuri on laiton ja ohjattava se kulkemaan laillisten rajojen mukaisesti. Laittomat siirtokunnat on purettava ja Gazan saarto, joka on johtanut katastrofaaliseen humanitaariseen tilanteeseen ja syventänyt konfliktia, tulee lopettaa välittömästi. Sopimuksessa tulee olla suojaklausuulit, jotka estävät Israelia käyttämästä sopimuksen antamia etuja siirtokuntien hyväksi.
Mikäli Israel ei suostu tällaisten sitoumusten esittämiseen sopimuksessa eikä sitoudu niiden täyttämiseen, sopimuksen uusiminen pitää hylätä kokonaan.
Sopimuksessa sovitun EU:n ja Israelin välisen ihmisoikeusalikomitean perustaminen ei mitenkään voi korvata itse sopimuksessa ilmaistuja sitoumuksia, joille komitean toiminnan tulisi perustua. Myöntämällä Israelille lisää yhteistoimintaetuja ilman sitovia ehtoja Euroopan unioni heikentää yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta sallimalla yhden maan poiketa sen velvoitteista. Useiden muiden Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien Itä-Euroopan ja Lähi-idän maiden kanssa solmittuihin sopimuksiin kuuluu laajoja toimia, joita maiden on tehtävä demokratian, laillisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisten perusoikeuksien parantamiseksi. Jättämällä Israel poikkeukseksi putoaa myös näiltä vaatimuksilta pohja.
Realistinen rauhanprosessi ei ole mahdollinen ilman kummankin osapuolen oikeuksien kunnioittamista. Palestiinalaisten aseman parantaminen ja liike heidän kansallisten tavoitteidensa suuntaan edistäisi rauhanprosessia myös heidän puolellaan vähentämällä radikaalien voimien vetovoimaa. Myöntämällä Israelille lisää etuja ilman sitoutumista tällaisiin tavoitteisiin EU mahdollistaa näköalattoman alistamisen, tuhoamisen ja väkivallan politiikan jatkumisen ja osoittaa kyvyttömyytensä kohdella osapuolia tasapuolisesti. Näin jatkuu olotila, jossa Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren sanoin vain ollaan tekenevinään jotakin tilanteen auttamiseksi, ja konflikti Lähi-idässä jatkuu ja syvenee estäen alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehittymisen, mikä tulee heijastumaan tuhoisasti koko maailmaan.
