Kesäkuussa 2025 EU:n ulkoasianneuvostossa (jossa kokoontuvat jäsenmaiden ulkoministerit) alkoi Belgian aloitteesta keskustelu siitä, pitäisikö EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus ottaa tarkasteluun ja arvioida, onko Israel loukannut sopimuksen artiklaa 2, joka velvoittaa osapuolet kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita ja velvoittaa EU:ta ryhtymään toimiin, jos tällaisia loukkauksia havaitaan. EU:n ihmisoikeuksista vastaavan erityisedustajan raportin mukaan “on viitteitä siitä, että Israel rikkoisi ihmisoikeusvelvoitteitaan EU-Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklan nojalla”. Asiaan liittyen Leuvenin katolisen yliopiston ja Groningenin yliopiston professorit Hernández ja Wessel ovat tehneen lainopillisen analyysin Kansainvälisen tuomioistuimen kesäkuussa 2024 antaman neuvoa-antavan lausunnon seurauksista Euroopan unionille. Seuraavassa on analyysin tiivistelmän suomennos.
(Katso myös ”Oikeudellinen analyysi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavasta lausunnosta”.)
* * *
Asiantuntijalausunto heinäkuussa 2024 annetun Israelin politiikkoja ja käytäntöjä miehitetyillä palestiinalaisalueilla koskevan kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon vaikutuksista Euroopan unioniin
Gleider Hernández, kansainvälisen julkisoikeuden professori, KU Leuven
Ramses A. Wessel, eurooppaoikeuden professori, Groningenin yliopisto
30.5.2025
Tiivistelmä, suomennos Arabikansojen ystävyysseura
- Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) vuonna 2024 antama neuvoa-antava lausunto koski Israelin politiikkaa ja käytäntöjä miehitetyillä palestiinalaisalueilla; tarkastelun kohteina olivat Israelin läsnäolon luonne ja oikeudellinen asema miehitetyillä palestiinalaisalueilla, erityisesti Israelin kansalaisten asutus sekä palestiinalaisten ja heidän omaisuutensa kohtelu miehitetyillä alueilla.
- Vaikka ICJ:n neuvoa-antavat lausunnot eivät ole muodollisesti sitovia siinä mielessä, että niistä seuraisi suoraan oikeudellisia velvoitteita, ne toimivat arvovaltaisena ohjeena kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden tunnistamisessa, tulkinnassa ja soveltamisessa, ja niiden erityisistä määräyksistä voi koitua kolmansille osapuolille kansainväliseen tapaoikeuteen perustuvia oikeudellisia seurauksia. Näin ollen kaikilla kansainvälisillä toimijoilla, mukaan lukien EU ja sen jäsenvaltiot, on velvollisuus ottaa asianmukaisesti huomioon ICJ:n neuvoa-antavien lausuntojen johtopäätökset.
- Vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa todettiin, että Israelin politiikat ja käytännöt:
- rikkovat velvollisuutta kunnioittaa palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta, oikeutta, jota pidetään jus cogens-normina (ehdottomana normina) vieraan miehityksen yhteydessä ja alueiden hankkimisen voimankäytön avulla estävän kiellon perusteella;
- rikkovat kansainvälistä ihmisoikeuksia koskevaa oikeutta, erityisesti rotuerottelun ja/tai apartheidin kieltoa;
- rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta, erityisesti velvoitetta olla liittämättä itseensä, olipa se de jure tai de facto, aluetta, joka on miehityksen alla tai on muuten tullut omaan hallintaan voimankäytön seurauksena; siviilien pakko-evakuointi tai -siirtäminen miehitetyltä alueelta; uudisasukkaiden tuominen miehitetylle alueelle; ja suhteeton voimankäyttö, väkivalta ja siviilien huono kohtelu miehitetyllä alueella.
Nämä ovat kaikille kansainvälisille toimijoille velvoitteita asettavien erga omnes -velvoitteiden (kansainvälisen oikeuden kaikkia subjekteja koskevien velvoitteiden, joista ei saa poiketa missään olosuhteissa) loukkauksia.
- Vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa todettiin, että Israelin jatkuvan miehitys-vallan aseman väärinkäytön sekä Israelin politiikan ja käytäntöjen aiheuttamien kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavien loukkausten vuoksi Israelin läsnäolo miehitetyllä palestiinalais-alueella on kokonaisuudessaan laitonta ja se on lopetettava mahdollisimman pian. Israelin todettiin myös olevan velvollinen maksamaan täysi korvaus laittomista teoistaan.
- Tuomioistuin katsoi lisäksi, että Israelilla on velvollisuus lopettaa välittömästi kaikki siirtokuntatoiminta, erityisesti israelilaisten siirtokuntien rakentaminen, ja evakuoida kaikki siirtokunnat miehitetyltä palestiinalaisalueelta.
- Tuomioistuimen mukaan turvallisuusnäkökohdat eivät voi millään tavalla sulkea pois Israelin politiikan ja käytäntöjen laittomuutta miehitetyllä palestiinalaisalueella.
- Näiden kansainvälisen oikeuden loukkausten vakavuuden, intensiteetin ja laajuuden johdosta tuomioistuin tuli tulokseen, että kolmansilla osapuolilla on erityisiä oikeudellisia velvoitteita tehdä yhteistyötä Israelin laittoman läsnäolon lopettamiseksi miehitetyllä palestiinalaisalueella, olla tunnustamatta sen laittomia seurauksia sekä pidättäytyä kaikesta avusta ja tuesta Israelin laittomille teoille.
- Tuomioistuimen toteamat rikkomukset ovat synnyttäneet kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita, jotka sitovat paitsi EU:n jäsenvaltioita, myös EU:ta ja sen toimielimiä. EU:n on noudatettava kaikkia kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteitaan tehtävissään ja toimivaltaansa käyttäessään; EU:ta sitovat yleisen kansainvälisen oikeuden säännöt, mukaan lukien yleisesti hyväksytty kansainvälinen tapaoikeus, joka sitoo EU:n toimielimiä. EU:n lainsäädäntöä on myös tulkittava yhdenmukaisesti asiaankuuluvien kansainvälisen oikeuden sääntöjen kanssa, erityisesti ehdottomien sääntöjen kanssa.
- Näin ollen kaikilla valtioilla, mukaan lukien EU ja sen jäsenvaltiot, on kansainväliset velvoitteet:
- pidättäytyä sopimussuhteista Israelin kanssa kaikissa tapauksissa, joissa Israelin nähdään toimivan miehitetyn palestiinalaisalueen puolesta tai suhteessa siihen;
- pidättäytyä ryhtymästä Israelin kanssa taloudellisiin tai kaupallisiin toimiin, jotka koskevat miehitettyä palestiinalaisaluetta tai sen osia ja jotka saattavat vakiinnuttaa sen laitonta läsnäoloa alueella;
- ryhtyä toimiin estääkseen sellaiset kauppa- tai investointisuhteet, jotka auttavat laittoman tilanteen ylläpitämisessä;
- ryhtyä yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa toimenpiteisiin, joilla pyritään lopettamaan Israelin laiton läsnäolo miehitetyllä palestiinalaisalueella sekä miehityksestä johtuvat laittomat teot.
Näitä yleisiä velvoitteita on noudatettava kaikissa EU:n ja jäsenvaltioiden suhteissa Israeliin. Näiden yhdenmukaisuus näiden velvoitteiden kanssa on tarkistettava ja useat käytännöt, politiikat ja aktiviteetit arvioitava uudelleen.
- Mitä tulee EU:n ja Israelin väliseen assosiaatiosopimukseen EU:n ja Israelin kahdenvälisten suhteiden yleisenä kehyksenä, EU:n meneillään olevassa tarkastelussa, jossa arvioidaan sitä, miten Israel noudattaa sopimuksen artiklassa 2 vahvistettuja ”olennaisia osia” (tai ”ihmisoikeuslauseketta”), on otettava asianmukaisesti huomioon vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa esitetyt havainnot kansainvälisen humanitaarisen ja ihmisoikeuksia koskevan oikeuden vakavista loukkauksista. Nämä havainnot antavat oikeuden 2 artiklan soveltamiseen ja asianmukaisten vastatoimien toteuttamiseen. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä sopimuksen osittainen tai täydellinen jäädyttäminen, kun otetaan huomioon neuvoa-antavassa lausunnossa yksilöidyt vakavat kansainvälisen oikeuden ehdottomien normien loukkaukset Israelin taholta.
- Kaupankäyntiä koskien EU:n voimassa oleva kanta on, että Israelin miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevista siirtokunnista peräisin olevat tavarat ja palvelut eivät ole oikeutettuja EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen mukaiseen tullietuuskohteluun. Lisäksi kaikki tällaiset tuotteet on merkittävä selkeästi niiden alkuperän osoittamiseksi. EU:n nykyiset toimenpiteet (tekninen järjestely vuodelta 2005 ja merkintöjä koskeva tulkitseva ohjeistus vuodelta 2015) eivät kuitenkaan mahdollista näiden velvoitteiden täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa. Pohjimmiltaan EU:n nykyisiä menettelyjä ei ole suunniteltu vaatimaan EU:ta pidättäytymään talous- tai kauppasuhteista Israelin siirtokuntien kanssa ja/tai muista Israelin kanssa käytävän sen laitonta läsnäoloa miehitetyillä palestiinalaisalueilla vahvistavan kaupan muodoista. Näin ollen siirtokuntien kanssa käytävään kauppaan sovellettavat erilliskohtelukäytännöt ovat hyödyttömiä vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa määriteltyjen EU:ta sitovien velvoitteiden täyttämisessä. EU:n on siksi arvioitava uudelleen Israelin siirtokunnista peräisin olevia tuotteita koskevaa politiikkaansa voidakseen noudattaa näitä velvoitteita. Tämä todennäköisesti edellyttää lisärajoituksia – ja mahdollisesti täydellistä kieltoa – kauppa- tai taloussuhteille Israelin siirtokuntien kanssa ja muille Israelin kanssa käytävän, sen laitonta läsnäoloa miehitetyillä palestiinalaisalueilla vahvistavan kaupan muodoille.
- Rahoitusta koskevien EU:n vuonna 2013 hyväksymien suuntaviivojen mukaan EU:n rahoitusohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelman, ja rahoitusvälineiden, kuten Euroopan investointipankin, on jo nyt suljettava ulos Israelin entiteetit ja toiminnot miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Lisäksi vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa määriteltyjen velvoitteiden valossa näiden ohjelmien ja välineiden puitteissa tapahtuvaa Israelin yhteisöjen ja toimintojen rahoitusta on tarkasteltava uudelleen. Lisäksi vuoden 2013 ohjeistus (2013 Guidelines) on arvioitava uudelleen, jotta niissä otettaisiin huomioon avustusten saajien valitsemien urakoitsijoiden ja alihankkijoiden toiminta, Tämä poikkeus mahdollistaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla toimivien Israelin viranomaisten sekä sellaisten Israelin puolella toimivien entiteettien ja hankkeiden rahoittamisen, jotka kuitenkin tukevat Israelin laitonta läsnäoloa miehitetyillä alueilla, mukaan lukien myös sotilaskäyttöön soveltuvat ”kaksikäyttöhankkeet”. EU:n on myös otettava huomioon tahattoman tai ”epäsuoran” rahoituksen mahdollisuus sellaisille hankkeille, jotka auttavat laittoman miehityksen ylläpitämisessä. Mahdollisena varotoimenpiteenä EU:n on ehkä keskeytettävä meneillään olevat maksut tällaisen tarkistuksen ajaksi.
- Investointisuhteita ja muita Israelin ja israelilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvia taloudellisia toimia koskien EU:n ja sen jäsenvaltioiden on otettava tarkasteluun EU:ssa sijaitsevien yritysten ja muiden toimijoiden, erityisesti rahoituslaitosten, investointisuhteet, jotka saattavat auttaa Israelin läsnäolon ylläpitämisessä miehitetyillä palestiinalaisalueilla, ja tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä sellaisen estämiseksi. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on rajoitettava ja/tai lopetettava kaikki toimet sellaisten yritysten kanssa, jotka on lueteltu Israelin siirtokuntia hyödyttäviä yrityksiä sisältävässä YK:n tietokannassa. Niiden on myös tarkistettava ja vahvistettava nykyiset yrityksille ja kansalaisille antamansa siirtokunnissa tapahtuvaa taloudellista toimintaa koskevat ohjeet sen varmistamiseksi, että niiden saajat ovat tietoisia tuomioistuimen määrittelemien velvoitteiden rikkomisen riskeistä.
- Viisumien ja matkustamisen suhteen EU ja sen jäsenvaltiot voivat poistaa miehitetyllä palestiinalaisaluee asuvien Israelin kansalaisten viisumivapauden, jolloin siirtokuntalaisten on haettava viisumia. Tämä toimenpide on EU:n ja sen jäsenvaltioiden velvoitteen mukainen, jonka mukaan niiden on tehtävä ero toimissa vuotta 1967 edeltävien rajojen sisällä olevalla Israelin alueella ja toimissa miehitetyllä palestiinalaisalueella välillä. Saman velvoitteen perusteella EU voisi myös tehdä päätöksen olla tunnustamatta Israelin viranomaisten miehitetyllä palestiinalaisalueella myöntämiä passeja ja matkustusasiakirjoja.
- Asekauppaa koskien EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus arvioida uudelleen vuoden 2013 asekauppasopimuksen mukaiset velvoitteitaansa (mukaan lukien vientiluvat) ottaen huomioon israelilaisten siirtokuntalaisten ja Israelin turvallisuusjoukkojen harjoittama aseellinen väkivalta miehitetyllä palestiinalaisella alueella asuvia palestiinalaisia kohtaan. Vastaavasti EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava erityistä varovaisuutta ja arvioitava uudelleen kaikki Israeliin myönnettävät aseiden vientiluvat, koska on olemassa riski, että näitä aseita voidaan käytettää vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, kuten vuoden 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa todettiin.
- Lopuksi, diplomaattisuhteita koskien EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä kaikista diplomaattisista toimista, kuten diplomaattisten tilojen siirtämisestä tai diplomaatti- tai konsulipalvelujen toiminnasta, joita voitaisiin pitää Israelin laittoman läsnäolon seurausten tunnustamisena miehitetyllä palestiinalaisalueella. Tämän mukaisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pidettävä voimassa nykyiset käytäntönsä koskien diplomaattisten edustustojen siirtämistä miehitetylle alueelle tai Jerusalemiin, koska tämä merkitsisi Israelin laittoman läsnäolon laitonta tunnustamista miehitetyllä alueella ja/tai mahdollisesti yhteistyön laiminlyöntiä Yhdistyneiden Kansakuntien elinten kanssa, jotka ovat jo ottaneet kantaa asiaan.
- Laiminlyönnistä 2024 neuvoa-antavassa lausunnossa esitettyjen oikeudellisten velvoitteiden noudattamisessa EU:lleseuraisi kansainvälinen vastuu, joka velvoittaa sen lopettamaan laiton toimintansa ja korvaamaan täysimääräisesti kaikki tällaisten rikkomusten seuraukset. Koska EU:n oikeusjärjestyksessä on vahvistettu EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoutuminen kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ja soveltamiseen, tähän laiminlyöntiin voitaisiin vedota jäsenvaltioiden tuomioistuimissa tai Euroopan unionin tuomioistuimessa, muidenkin kuin pelkästään tällaisista rikkomuksista suoraa vahinkoa kärsineiden taholta.
