Miten vastustaa laitonta miehitystä?

Euroopan maiden kauppa siirtokuntien kanssa ja tuki Israelin miehityksella

Euroopan unioni ei myönnä Israelin miehittämillä alueilla siirtokunnissa valmistetut tuotteille tullimaksuhelpotuksia niin kuin Israelin alueella valmistetuille tuotteille ja vaatii, että tuotteissa on oltava niiden alkuperän ilmoittava merkintä. EU:n mukaan myöskään EU:n ja Israelin väliset sopimukset eivät päde miehitetyillä alueilla.18 EU-maata on julkaissut siirtokuntiin liittyvää liiketoimintaa koskevan varoituksen. Tästä huolimatta, vaikka kansainvälisen lain ja EU:n omien lakien mukaan EU:lla on lakisääteinen velvollisuus lopettaa kaupankäynti laittomien siirtokuntien kanssa, kauppa jatkuu. EU:n aluelle tuodaan Länsirannalta siirtokunnissa valmistettuja tuotteita 15 kertaa enemmän kuin palestiinalaisten tuotteita (Kansainvälisen ihmisoikeusliiton raportti Trading Away Peace: How Europe helps sustain illegal Israeli settlemets). Monet eurooppalaiset yritykset rahoittavat ja tukevat siirtokuntia ja niiden laajenemista. Don’t Buy into Occupation-koalition raportissa on löydetty 672 eurooppalaista rahoituslaitosta, joilla on rahoitusyhteyksiä 50 aktiivisesti laittomissa siirtokunnissa toimivaan yritykseen. Kansainvälinen laki velvoittaa halllinnon kaikki tasot ottamaan huomioon ihmisoikeusrikkomukset silloinkin, kun ne eivät tapahdu niiden omalla alueella. EU:n toimenpiteet eivät ole riittäviä kansainvälisen lain Euroopalle asettamien velvoitteiden kannalta eivätkä riitä saamaan aikaan muutosta Israelin miehityspolitiikkaan. EU: ulkoasianneuvosto on itsekin todennut, että eriyttämispyrkimyksistä huolimatta suurin osa Israelin ja EU-maiden välisistä sopimuksista hyödyttää siirtokuntia ja niiden asukkaita ja yrityksiä.

EU:n linjauksen mukaan siirtokunnista tulevat tuotteet tulee merkitä, minkä EU:n tuomioistuin on päätöksessään vahvistanut. EU on kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin jälkeen 2023 alkanut lisäksi vaatia tullihelpotuksiin oikeuttaviin israelilaistuotteiden tulliselvityspapereihin uutta koodia. Tämä on pieni mutta postiivinen askel, mutte se ei kuitenkaan estä petkuttamista. Palestiinalaisten ja kansalaisjärjestöjen mielestä pelkkä merkitseminen tarkoittaa itse asiassa siirtokuntien tunnustamista. Sen sijasta siirtokuntatuotteet olisi laittomina kiellettävä. EU on torjunut vaatimukset siirtokuntakaupan kieltämisestä tulkitsemalla sen kolmanteen maahan kohdistuvaksi sanktioksi, mutta tosiasiassa kyse on kansainvälisestä velvollisuudesta estää kaupankäynti, jota ei olisi koskaan saanut ollakaan.

Siirtokuntien boikotointia kritisoidaan joskus sen perusteella, että Israelin Länsirannalla toimivien yritysten palestiilanalaistyöntekijät kärsisivät. Palestiinalaiset kuitenkin itse vaativat boikottia. Amnesty on aloittanut kampanjan siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltämiseksi. Irlannin senaatti on hyväksynyt ensimmäisenä maana maailmassa lakialoitteen siirtokuntatuotteiden kieltämiseksi. Hollannissa israelilaisten tuotteiden  keskukselle on määrätty sakot siirtokuntatuotteiden harhaanjohtavista merkinnöistä.  YK on ryhtynyt toimiin siirtokuntiin liittyvää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä vastaan ja on vuoden 2020 alussa julkaissut tällaisia yrityksiä sisältävästä tietokannan. Viimeisin lista tietokannan sisältämistä yrityksistä on tässä. Myös Israelin rauhanliike boikotoi siirtokuntatuotteita. Belgian hallituksen 7 puolueesta viisi on allekirjoittanut lakialoitteen kaupankäynnin kieltämiseksi laittomien siirtokuntien kanssa.

BDS-kampanja

Väkivallaton ja laillinen tapa vastustaa miehitystä on boikotoida israelilaisia tuotteita, kunnes Israel myöntyy tunnustamaan palestiinalaisten oikeudet. Boikottikampanja on levinnyt useisiin maihin.

Palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen perustama BDS (Boycott, Divestment, Sanctions) -kampanja on palestiinalaisten väkivallaton keino puolustaa oikeuksiaan Israelin ylläpitämää miehitystä ja repressiota vastaan. Liikkeen leviäminen kansainvälisesti on saanut Israelin voimakkaisiin toimiin sen estämiseksi eri maissa, mutta jotkut parlamentit ja hallitukset ovat torjuneet ne sananvapauden ja yhdistymisperiaatteiden vastaisina. Yksi ilmenemismuoto on ollut ujuttaa sinänsä tarpeelliseen ja oikeutettuun antisemitismin määritelmään elementtejä, joita voidaan käyttää Israelin arvostelun estämiseen ja konfliktin toisen osapuolen stigmatisointiin, Keskeinen väline tässä on International Holocaust Remembrance Alliance’n (IHRA) muokattu antisemitismin määritelmä, johon on lisätty epätäsmällisiä Israelin arvostelun antisemitismiksi esittäviä esimerkkejä. Kanadalainen Independent Jewish Voices -järjestö hylkää määrltelmän kelvottomana antisemitismin vastaiseen toimintaan ja näkee sen tarkoituksena olevan palestiinalaisten tuen vaimentaminen ja olevan uhka sananvapaudelle ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiselle Palestiina/Israelissa. 122 arabi-intellektuallia tuomitsevat antisemitismin, mutta sen vastaista kamppailua ei pitäisi samaistaa IHRAn tavoin etnisesti poissulkevan ja laajentumishakuisen valtion tavoitteisiin. Itse alkuperäisen IHRA-määritelmän luonnoksen kirjoittaja syyttää Israelia tukevia ryhmiä määritelmön ottamisesta aseeksi sionismin arvostelijoiden vaimentamiseksi (alkuperäinen artikkeli täällä).. Tällaiset määritelmät eivät muutenkaan kestä analyyttistä tarkastelua. Palestiinalaiset kansalaisjärjestöjen kirjeessä osoitetaan BDS-kampanjan vastaisten polittiisten päätösten kestämättömyys lain ja demokratian kannalta. Suomenkin mediassa on todettu, että Israelin nykyjohdon näkemys sen politiikan arvostelun littymisestä antisemitismiin ”on yksioikoinen ja jopa vääristelevä”. Määritelmästä on tullut ulkopolitiikan väline, jota halukkaat voivat käyttää laillisuuden sädekehän antamiseksi Israelin miehitystä koskevan avoimen keskustelun tukahduttamiselle. Israelin hallituksen kanssa yhteistyössä olevat järjestöt pyrkivät levittämään määritelmää myös digitaalisten alustojen, kuten Facebookin käyttöön keskustelun rajoittamiseksi, mikä on saanut antisemitismiin ja historiaan perehtyneitä tutkijoita regoimaan. Yhdysvalloissa 10 sionistijärjestön verkosto kehottaa Bidenin hallintoa hylkäämään IHRA-määtitelmän. Kaikkiaan IHRA-määritelmä on saanut aikaan yli sata sen hylkäävää lausuntoa ympäri maailmaa. IHRA-määritelmän taustoista tehtyyn väitöskirjaan perustuvassa raportissa ’The Politics of a Definition, How the IHRA Working Definition of Antisemitism Is Being Misrepresented’  osoitetaan sen yhteydessä esitetyt valheelliset väittämät. YK:n rasismin, rotuerottelun, ksenofobian ja suvaitsemattomuuden erikoisraportoija syyttää raportissaan (kohdat 71-79) IHRAa poliittisesta instrumentalisoimisesta ja varoittaa valtioita käyttämästä sitä.

Israelilaiset poliitikot ovat esittäneet uhkauksia kampanjan johtohenkilöitä kohtaan. Israel-mieliset fasistiser ryhmät ovat esittäneet tappouhkauksia BDSn tukijoille. Euroopassa yli 350 kansalaisjärjestöä vaatii kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvan boikotointioikeuden turvaamista. Kynmenet juutalalaisjärjestöt eri puolilta maailmaa ovat ilmaiseet tukensa BDS:lle ja vastalauseensa Israelin arvostelun samaistamiselle antisemitismiin.  200 eurooppalaista oikeustieteilijää puolustaa julkilausumassaan BDS:aa laillisena sananvapauden käyttämisenä. 150 sosialidemokraattisen puolueen Sosialistinen internationaali on päättänyt kannattaa boikotteja, divestointeja ja pakotteiya miehitystä vastaan ja vaatii lopettamaan kaiken asekaupan ja sotilaallisen yhteistyön Israelin kanssa. Juutalaiset rauhan puolesta ilmaisevat tukensa BDS:lle. Israelissakin on BDS:aa tukeva kansalaisliike. Yhdysvalloissa mm. afro-amerikkalaisiin kohdistuvaa rasismia ja väkivaltaa vastustava Black Lives Matter-liike on liittynyt BDS:n tukijoihin. Kymmenet espanjalaiset kaupungit ovat julistautuneet ”Israrelin apartheidista vapaaksi alueeksi”, samoin Katalonian aluehallinto. Keväällä 2023 Barcelonan kaupunki katkaisi suhteensa Israeliin. Englannissa korkeimman oikeuden päätöksellä BDS-kampanjoita ei saa estää.  Merkittävän iskun Palestiina-solidaarisen rajoittamiseelle antoi kesäkuussa 2020 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös, jonka mukaan Ranskassa Palestiina-aktivisteiile annetut tuomiot ovat laittomia. Tue BDS:aa lahjoituksella! Voit lukea myös Time-lehden arvion BDS:sta.

Syitä, miksi Palestiinan kysymys koskee eettistä kuluttajaa:

  • Kansainvälinen laki kieltää miehitysvaltaa siirtämästä omaa väestöään ja perustamasta tuotantoa miehitetyille alueille. Israel rikkoo tätä kaikkea ja valmistaa siirtokunnissa tuotteita palestiinalaisille kuuluvista raaka-aineista antamatta heille edes mitään korvausta.
  • Palestiinalaiset viljelijät ovat menettänet maansa (Länsirannalla yli 40 %) laittomille siirtokunnille, joista monet tuotteet tulevat markkinoille.
  • Siirtokunnissa työskenteleviä palestiinalaisia työntekijöitä riistetään ja niissä käytetään lapsityövoimaa vaarallisissa oloissa kansainvälisten normien vastaisesti (Human Righs Watchin raportti).
  • Israel pakko-ottaa usein niukat vesivarat ja johtaa ne siirtokuntien viljelmille.
  • Siirtokunnat vahingoittavat vakavasti palestiinalaisten elämää. Apartheid-järjestelmä, jossa israelilaisilla ja palestiinalaisilla on eri tiet, sadat tarkastuspisteet ja laiton muuri vahingoittavat palestiinalaisten elinkeinoja ja estävät välttämätöntä liikkumista. Palestiinalaiset kärsivät lisäksi siirtokuntalaisten väkivallasta.
  • Miehityksen johdosta palestiinalaisilla on suuria vaikeuksia saada tuotteitaan vientiin, kun taas laittomat siirtokuntien tuotteet löytävöt tiensä ulkomaiden markkinoille ja palestiinalaiset pakotetaan ostamaan vain israelilaisia tuotteita.
  • Gazan palestiinalaisia on kohdannut humanitaarinen kriisi, ja yli 80& väestöstä on riippuvainen ruoka-avusta Israelin toimeenpaneman saarron johdosta. Kuitenkin Israel voi viedä Länsirannan miehitetyillä palestiinalaisalueilla tuotettua ruokaa ulkomaille.

Miehityksen taloudellisista motiiveista ja siitä hyötyvistä israelilaisista ja kansainvälisistä yhtiöistä:

Don’tBuy into Occupation -koalition selvityksessä löydettiin 672 eurooppalaista finanssilaitosta, joilla on yhteyksiä 50 siirtokunnissa aktiivisesti toimivaan yritykseen.

Human Rigths Watch: How Settlement Businesses Contribute to Israel’s Violations of Palestinian Rights analysoi, miten yritykset hyötyvät palestiinalaisten perusoikeuksien karkeasta rikkomisesta ja edesauttavat sitä. Who Profits: Exposing the Israeli Occupation Industry projekti julkaisee tietoja Israelin miehitykseen osallistuvista yrityksistä Palestiinan ja Syyrian alueilla. Järjestön raportti Israelin maataloustuotannosta ja sen vaikutuksista Länsirannalla ja Golanilla Made in Israel: Agricultural Exports from Occupied Territories.

Boikottiliikkeen saavutuksia

Boikottiliike on alkanut vaikuttaa; vuonna 2014 suorat ulkomaiset investoinnit Israeliin vähenivät 50% seurauksena Gazan sodan lisäksi kansainvälisistä boikoteista. IMF:n arvion mukaan myös palestiinalaisten oma boikotti on alkanut vaikuttaa Israelin talouteen. Useat rahoituslaitkokset ja yritykset ovat poistaneet sjoituksia siirtokunnista ja vetäytyneet Israelin markkinoilta. Joulukuussa 2016 turvayritys G4S ilmoitti lopettavansa liiketoimintansa Israelissa. Vuoden 2018 lopussa brittiläinen suurpankki HSBC lopetti kaikki sijoituksensa israelilaiseen Elbit-aseyhtiöön. Ranskalainen suuryhtiö Alstom on vetäytynyt Jerusalemin ja siirokuntia yhdistävän raitiolinjan rakennusprojektista. Maailman suurin omaisuusrahasto on sulkenut ulos kaksi siirtokunnissa toimivaa yritystä osallisuudesta kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien rikkomiseen. Norjan suurin eläkerahasto on purkanut sijoituksensa 16 siirtokuntiin kytkeytyvään yritykseen, kuten Alstom ja Motorola. Norjan valtion eläkerahasto on sulkenut ulos neljä yritystä siirtokuntakytkentojen vuoksi.

Kirkon ulkomaanapu vaatii alkuperämerkintöjä siirtokunnista tuleviin tuotteisiin Alkuperä merkkaa – merkkaa alkuperä

YK:n ihmisoikeusnevosto on hyväksynyt vuonna 2014 päätöslauselmat, joissa kehotetaan valtioita ja liikeyrityksiä lopettamaan liiketoimet Israelin laittomien siirtokuntien kanssa The UN Human Rights Council calls on states and companies to terminate business with the illegal Israeli settlements. Maailman sitoutumattomien maiden liike, johon kuuluu 113 maata, kehottaa vuoden 2004 koukouksen Palestiinaa koskeva julkilausumassa  kaikkia jäsenmaitaan estämään siirtokuntatuotteiden pääsyn markkinoilleen sekä siirtokuntien asukkaiden pääsyn rajojensa sisäpuolelle.

Kirkkojen maailmanneuvosto on jo vuoden 2005 koukouksen Israelia ja Palestiinaa koskevassa päätösasiakirjassa kehottanut jäsenkirkkojaan käyttämään taloudellisia painostuskeinoja Israelia ja miehitykseen osallistuvia kansainvälisiä yrityksiä kohtaan . Muun muassa Kanadan suurin kirkkokunta  United Church of Canada on päättänyt boikotoida siirtokuntatuotteita.

Barcelonan kaupunki on tammikuussa 2023 katkaissut kaikki viralliset yhteydet Israeliin, mukaan lukien ystävyyskaupunkisuhteen Tel Aviviin, ”kunnes Israel lopettaa palestiinalaisten ihmisoikeuksien järjestelmälliset loukkaukset”. Oslon kaupunki ei tee hankintoja siirtokuntien kanssa liiketoimintaa harjoittavilta yrityksiltä, samoin Liege Belgiassa.

Boikottikampanjoita maailmalla:

Israelilainen ihmisoikeusjärjestö Gush Shalom piti aikaisemmin listaa siirtokunnissa valmistetuista tuotteista. Lista jouduttiin poistamaan sen jälkeen, kun Israelin hallitus vuonna 2011 vei läpi lain, jonka mukaan siirtokuntatuotteiden boikottikampanjat ovat Israelissa laittomia. Laki on perustuslain vastainen ja rikkoo kansalaisten demokraattisia oikeuksia Gush Shalom to Supreme Court: Boycott Law is unconstitutional and anti-democratic

Vuonna 2012 Finnwatch teki selvityksen Kielletyt hedelmät Suomessa toimivien yritysten yhteyksistä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Selvityksessä löytyi ainakin 30 yritystä, jotka tuovat siirtokuntatuotteita Suomeen, myyvät siirtokuntien varusteluun käytettäviä tuotteita tai palveluja ja sijoittavat siirokunnissa toimiviin yrityksiin. Sittemmin Finnwatchin yhteydenottojen ja muun painostuksen seurauksena jotkut yritykset ovat myyneet kyseiset liiketoimintansa tai muuten vetäytyneet siirtokunnista, mutta uusiakin toimijoita on ilmestynyt. 2022 marraskuussa Finnwatch teki aiheesta seurantaraportin Yritystoiminta Israelin laittomissa siirtokunnissa. Siirtokuntiin kytkeytyviä Suomessa toimivia yrityksia ovat ainakin

  • Volvo, joka omistaa osan israelilaisesta Merkavimista, joka on YK:n siirtokuntia tukevien yritysten listalla ja jonka panssaroituja linja-autoja on käytetty siirtokunnissa asuvan israelilaisväestön kuljetuksiin. Volvo-merkkistä kalustoa on käytetty Israelin armeijan suorittamiin palestiinalaisten asutusten tuhoamiseen miehitetyillä alueilla. Lisäksi Volvon raportoitu toimittaneen kalustoa Jerusalem Light Rail -ratahankkeeseen;
  • Wolt, joka ei selvästi rajaa laittomia siirtokuntia ruokalähettiensä toimitusten ulkopuolelle;
  • CAF, espanjalainen liikennealan yritys, joka toimii Suomessa yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistaman Kaupunkiliikenne Oy:n (entinen HKL) kanssa. CAF toimittaa (siirtokuntia yhdistävän) Jerusalem Light Railin uuteen osaan raitiovaunuja ja uudistaa vanhan osan raitiovaunuja sekä toimittaa hankkeeseen merkki-, energia- ja viestintäjärjestelmiä. Yritys omistaa puolet J-net-hankeyhtiöstä, joka vastaa raitiolinjojen operoinnista ja ylläpidosta.
  • Eden Springsin sisayritys tuottaa pullovettä Israelin laittomassa siirtokunnassa Golanin kukkuloilla.
  • Pizza Hutilla on ravintoloita laittomissa siirtokunnissa.
  • AirBnB välittää majoitusta siirtokuntiin ja on YK:n siirtokuntiin liittyvien yritysten listalla. Samalla listalla ovat myös mm. TripAdvisor ja Booking.com.
  • Delta Galil (ks. alla) on YK:n listalla.
  • RE/MAX Holdings välittää kiinteistöjä siirtokunnissa.
  • Alko tuo edelleen Golan Heights Wineryn Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla tuottamia viinejä. Pulloissa tuotteen alkuperäksi ilmoitetaan nykyisinn EU-tuomioistuimen ratkaisua noudattaen “Golan Heights (Israeli Settlement)”, mutta tuottajan osoitteen on kuitenkin edelleen virheellisesti ilmoitettu sijaitsevan Israelissa.

Israelilaisia tuotteita:

  • Jaffa hedelmät
  • Carmel vihannekset, hedelmät ja säilykkeet
  • Taatelit 75% ”israelilaisista” taateleista kasvatetaan palestiinalaisilta varastetulla maalla
  • Keter muovituotteita (Curver), keittiö- ja kylpyhuonevarusteita (Allibert), työkalupakkeja (Stanley, Black&Decker), puutarhakaluesteita (EOS) jne. Keter on raporttien mukaan lopettanut tuotannon siirtokunnassa, mutta Finnwatchin tutkija löysi kesällä 2022 Keterin myymälän Mishor Edumimin siirtokunnasta.
  • El Al lentoyhtiö
  • Timantit Suuri osa maailman jalokivikaupasta ja ”veritimanteista” kulkee Israelin kautta. Timantit muodostavat 30% Israelin teollisuustuoteviennistä.

Miehitettyjen alueiden siirtokunnissa valmistettuja tuotteita

  • Achva Halva
  • Ahava-kosmetiikkatuotteet valmistetaan Mitzpe Shalemin laittomassa siirtokunnassa. Myydään myös nimellä Dead Sea Cosmetics, Dead Sea Bath Salts jne. Katso taustoja http://www.stolenbeauty.org/ . Suomessa Ahava-tuotemerkin tuotteita löytyy Finnwatchin uusimman raportin vielä muun muassa Hobby Hallin ja Tokmannin valikoimista.
  • Gamla, Golan ja Yarden viinit
  • Hedelmät ja vihannekset Israelista tuotujen hedelmien ja vihannesten joukkoon sekoitetaan usein siirtokuntien tuotteita

Tuotteet, joiden EAN-koodi alkaa numerolla 729, on valmistettu Israelissa.

Lista yrityksistä, jotka osallistuvat Israelin siirtokuntateollisuuteen, palestiinalaisten ja heille kuuluvien luonnonvarojen hyväksikäyttöön tai palestiinalaisväestön kontrollointiin miehitetyillä alueilla.

Israeliin voimakkaasti investoivia tai sitä muuten tukevia yrityksiä:

  • AOL Americal Online/Time Warner julkaisuja
  • Assa Abloy lukitusjärjestelmiä
  • Ben & Jerry’s myy jäätelöä myös siirtokunnissa. Heinäkuussa 2021 yhtiö ilmoitti lopettavansa jäätelyn myynnin siirtokunnissa.
  • Caterpillar valmistaa puskutraktoreita, joita käytetään palestiinalaisten rakennusten ja viljelmien tuhoamiseen (Resisting Demolitions in Palestina, 2021 update)
  • Cemex maailmanlaajuinen betoninvalmistaja. Laitoksia siirtokunnissa, sopimustuottaja Israelin laittoman muurin ja tarkastuspisteiden rakentamisessa (130 järjestön vetoomus)
  • CocaCola virvoitusjuomia; Fanta, Fruitopia, Kia Ora, Lilt, Sprite, Sunkist, Schweppes
  • Danone ruokaa ja meijerituotteita; Danone jugurtit, Evian mineraalivesi, LU keksit, …
  • Delta Galil israelilainen vaatevalmistaja, jota käyttävät monet vaatemerkit (Hugo Boss, Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Nike, Maidenform, GAP, Donna Karan, Ralph Lauren, …)
  • Dexia Group ranskalais-belgialainen rahoitus- ja vakuutuskonserni
  • Eden Group israelilaisperäinen Eden-juoma-automaattien valmistaja; tuotantoa siirtokunnissa
  • Elbit toimittaa elektorniikkaa apartheid-muurin valvontajärjestelmiin ja Israelin armeijalle
  • Estee Lauder kosmetiikkaa; Aramis, Clinique, Tommy Hilfiger, Donna Karan, … Pääomistaja aktiivinen siionistijohtaja
  • Hennes & Mauritz vaatemyymälöitä Israelissa ja Jerusalemissa
  • Hyunday valmistaa koneita, joita käytetään palestiinalaisten omaisuuden tuhoamiseen (Resisting Demolitions in Palestina, 2021 update)
  • IKEA toimittaa huonekaluja laittomiin siirtokuntiin
  • Hewlett Packard on Israelin sotilaallisen ja turvallisuussektorin sekä siirtokuntien pääasiallinen laite- ja palvelutoimittaja; kampanja Facebookissa
  • IBM informaatioteknologiaa
  • Intel elektroniikkaa
  • JCB tuottaa kaivinkoneita ja muita rakennuskoneita, joita on käytetty palestiinalaisten kotien tuhoamiseen ja Israelin siirtokuntien rakentamiseen.  JCB on YK:n tietokannassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan yritysten vastuullista toimintaa valvova elin NCP on todennut JCB;n loukkaavan ihmisoikeuksia.
  • Johnson & Johnson lasten- ja terveydenhoitotuotteita
  • Kimberley Clarke metsäteollisuustuotteita; Kleenex paperipyyhkeet
  • L´Oreal kauneudenhoitotuotteita; Giorgio Armani, Lancome, LaRoche-Posay, Garnier, Biotherm, Helena Rubinstein, Maybelline, Ralph Lauren, …
  • Marks & Spencer alus-, lasten ja vapaa-ajan vaatteita valmistetaan Israelissa; pitkäaikainen Israelin tukija
  • McDonalds roskaruokaa
  • Motorola elektroniikkaa
  • Nestlé ruokavalmisteita; Nescafé, Nesquik, Perrier, Maggi, Felix kissanruoka, KitKat, Quality Street, After Eight, Milky Bar, …
  • News Corporation julkaisutoimintaa; Fox TV, Sky TV, Star TV, 20th Century Fox Films, National Geographic, The Times, Sunday Times, The New York Post, …
  • Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliittoa, johon kuuluu laittomien siirtokuntien joukkueita
  • Revlon kosmetiikkaa; pääomistaja siionisti
  • SodaStream virvoitusjuomia, juomatiivisteita, hiilihapotuslaitteita; tuotantoa siirtokunnissa. BOIKOTTILIIKKEEN PAINOSTUKSEN TULOKSENA SODASTREAMIN MYYNTI ON ROMAHTANUT. SYYSKUUSSA 2015 SODASTREAM ILMOITTI LOPETTAVANSA TOIMINTANSA LÄNSIRANNALLE.
  • Starbucks kahvibaareja; hallituksen puheenjohtaja aktiivinen siionisti
  • Toys ”R” Us lelumyymälöitä Israelissa ja Jerusalemissa, myy myös israelilaisia leluja
  • Timberland ulkoiluvaatteita ja -varusteita; pääomistaja aktiivinen siionisti
  • Veolia hoitaa bussilinjoja laittomiin siirtokuntiin, rakentaa raidelinjaa Jerusalemista siirtokuntiin ja kaivaa rakennushiekkaa palestiinalaisten maalla siirtokuntien rakentamiseen. Veoliaa vastaan on kampanjoitu vuosia useissa maissa, minkä seurauksena Veolia on menettänyt paljon sopimuksia. ELOKUUSSA 2015 VEOLIA  ILMOITTI LOPETTAVANSA TOIMINTANSA ISRAELISSA!
  • Victoria’s Secret naisten alusvaatteita
  • Volvo Group puskutrakoreita käytetään palestiinalaisten omaisuuden tuhoamiseen (Resisting Demolitions in Palestina, 2021 update)
  • Western Union rahanvälitystoimistoja Israelissa ja siirtokunnissa

Lähteet: BDS Movement – Who Profits: The Israeli Occupation Industry – We Divest – CJPME Canadians for Justice and Peace in the Middle East Boycott Center – Innovative Minds – United Nations: Report of the Special Rapporteur on the situation of human rights in the Palestinian territories occupied since 1967, 19 Sep 2012 – Finnwatch: Kielletyt hedelmät

Miten boikotoida?

  • Älä osta
  • Ilmoita kaupassa, että aiot välttää siellä käymistä niin kauan kuin siellä on myytävänä israelilaisia tuotteita
  • Kirjoita ja soita tuotteita myyvän yrityksen johdolle ja huomauta, että ne tulevat tukeneeksi miehitysvaltaa, ja vaadi niitä lopettamaan tuotteen edustaminen
  • Kerro tuttavillesi

Boikottimateriaalia