AKYSin puheenvuoro mielenosoituksessa Gazan kansanmurhan estämiseksi Helsingissä 17.8.2024
Gazan siviili-infrastruktuuri on tuhottu 90-prosenttisesti ja siellä on tapahtunut nopein koskaan raportoitu väestön vajoaminen nälkiintymisen partaalle. Gazan kuolonuhrien määrä on noussut 40 000:een. Luvussa ovat mukana vain välittömästi sotatoimien tuloksena kuolleet. Lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa olleen arvion mukaan tällaisissa konflikteissä syntyy kuitenkin moninkertainen määrä menehtyneitä, kun otetaan huomioon mukaan myös eoäsuorat kuolemat, joita Gazassa aiheuttavat terveydenhuollon infrastruktuurin tuho, vakava pula ruuasta, vedestä ja suojasta, väestön kyvyttömyys paeta turvallisiin paikkoihin ja UNRWA:n rahoituksen menetykset. Lancetin varovaisen sen hetkiseen 37 000 suoraan kuolemaan perustuvan arvion mukaan jopa 186 000 tai jopa enemmän kuolema tapausta voisi johtua nykyisestä Gazan konfliktista, mikä tarkoittaisi 7,9 % Gazan koko väestöstä. Lancetin arvion jälkeen todettujen kuolemien määrä on, kuten sanottu, noussut 40 000:een.
Tämän vertaansa vailla olevan tahallisen massamurhaamisen estämiseksi ei kuitenkaan ole tehty mitään. Euroopan unioni on koko sodan ja hellittämättömien pommitusten ajan tarjonnut Israelille poliittista suojaa ja aineellista tukea, mikä on jatkunut senkin jälkeen, kun Israel joutui oikeuteen kansanmurhasta Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja Kansainvälinen rikostuomioistuin ilmoitti hakevansa pidätysmääräykset Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille.
Euroopan ja Israelin suhteet ovat jatkuneet “business as usual” -tyyliin. Lokakuun hyökkäyksen jälkeen EU on hyväksynyt 130 tutkimusprojektia, joissa Israel on osallisena, ja joista osaan osallistuu myös israelilaisia aseteollisuusyrityksiä ja muita Israelin asevoimiin kytkeytyviä instituutioita. EU tukee myös eurooppalaisia asevalmistajia, jotka tekevät yhteistyötä Israelin kanssa ja joiden tuotteita menee Israeliin tälläkin hetkellä. Muun muassa Saksan asevienti Israeliin on kymmenkertaistunut 7. lokakuuta jälkeen. Suomestakin menee Israeliin hävittäjien varaosia. EU-tukea saa norjalainen Nammo, jonka osaomistaja on suomalainen Patria ja joka toimittaa Israeliin bunkkerintuhoaja-ammuksia. Oman aseyhteistyön lisäksi EU on sallinut aseiden viennin Euroopan alueen kautta Israeliin, Yhteistyö Israelin ja Euroopan poliisi- ja turvallisuusviranomaisten kesken sekä tähän liittyvät yhteiset tutkimusprojektit jatkuvat. Marraskuussa EU myönsi kuudelle eurooppalaiselle yhtiölle luvan porata kaasua Gazan merialueelta. Euroopan ja Lähi-idän talousyhteysprojektin kehittäminen jatkuu kansanmurhasodan keskelle. EU:n investointipankki myönsi Tel-Avivin raideyhteysprojektille 250 miljoonaa euroa.
Heti Gazan sodan alettua EU:n Ursula von der Leyen on toimivaltansa ylittäen vakuuttanut toistuvasti EU:n horjumatonta tukea Israelille. EU on tulitaukoa koskevissa lausunnoissaan toistanut Israelin vaatimuksia eikä ole asettanut Israelille mitään samankaltaisia rangaistustoimia kuin Hamasille huolimatta uhrien määrästä.
Vuonna 2000 voimaan tullut EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus on niiden välisten talous- ja muiden suhteiden perusasiakirja. Sopimuksen ansiosta Israel on läheisemmässä suhteessa EU:hun kuin mikään muu maa Euroopan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita. Samaan aikaan, kun EU on tiivistänyt suhteitaan Israeliin, Israel on kiristänyt otettaan Palestiinasta ja jatkanut kansainvälisen oikeuden järjestelmällistä loukkaamista. Jos EU olisi sodan alettua pannut täytäntöön nämä lausekkeet ja painostanut Israelia lopettamaan kansanmurha sekä estänut aseiden kulkemisen satamiensa kautta, kansanmurhasotaa Gazassa olisi voitu rajoittaa.
Edellä sanottu huomioon ottaen voidaan sanoa, että EU ei ole vain ollut tekemättä mitään Gazan sodan estämiseksi, vaan on syyllistynyt sen tukemiseen.
Kuten YK:n pääsihteeri jo sodan alussa totesi, 7.11. hyökkäys ei tapahtunut tyhjiössä. Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt Palestiinan miehitys ja Gazan saarto. 17. heinäkuuta Kansainvälinen tuomioistuin, YK:n korkein oikeudellinen elin, antoi neuvoa-antavan lausunnon, jossa todettiin muun muassa seuraavaa:
- Israelin valtion jatkuva läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueille on lainvastaista.
- Israelin valtio on velvoitettu lopettamaan ehdoitta laiton läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueille niin pian kuin mahdollista.
- Israelin on lopetettava välittömästi kaikki uudet siirtokuntahankkeensa, evakuoitava kaikki siirtokuntalaiset miehitetyiltä alueilta, purettava alueella sijaitseva muuri ja sallittava kaikkien miehityksen aikana siirrettyjen palestiinalaisten paluu alkuperäisille asuinsijoilleen.
- Israelin valtio on velvoitettu korvaamaan kaikki palestiinalaisille miehitetyillä alueilla aiheutetut vahingot.
Lausunnon mukaan kaikkia maita poikkeuksetta sitoo velvollisuus kunnioittaa Palestiinan kansan ehdotonta oikeutta itsemääräämiseen sekä kieltoa hankkia alueita voimakeinoin. Valtioiden velvollisuus on olla tunnustamatta lainmukaiseksi miehityksestä johtuvaa tilannetta, olla avustamatta miehitystä ja varmistaa, että Israel noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta. YK:n on kehitettävä toimia, joilla miehitys saadaa loppumaan, ja kaikkien maiden velvollisuus on tehdä yhteistyötä YK:n kanssa niiden saattamiseksi voimaan.
Lausunnon mukaan miehitystä voidaan pitää hyökkäyksenä, eikä sen jatkamista voida perustella itsepuolustuksella. Tuomioistuin myös toteaa Israelin loukkaavan järjestelmällisesti rodullisen syrjinnän kieltäviä (CERD), taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevia (ICESCR) sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia (ICCPR). Nämä sopimukset velvoittavat muita valtioita tuomitsemaan ja estämään tällaiset käytännöt.
Lausunto antaa perusteita Israeliin kohdistuville sanktioille ja sen eristämiselle kansainvälisistä yhteyksistä. Lausunto sinänsä ei ole laillisesti sitova, mutta sen perusteina käytetyt kansainvälisen oikeuden asettamat velvoitteet ovat. Se tarkoittaa, että valtioiden velvollisuus on noudattaa kansainvälisiä velvoitteita, joihin lausunnossa viitataan. Valtioiden on oltava yhteistyössä YK:n keskeisen avustusjärjestön UNRWA:n kanssa, jonka rahoituksen Suomikin keskeytti. Valtiot eivät saa solmia tai sallia Israelin kanssa sellaisia taloudellisia yhteyksiä, jotka vahvistavat tai tukevat alueiden haltuunottoa voimakeinoin ja laitonta läsnöoloa miehitetyilla alueilla.
Lausunto asettaa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksenkin uuteen valoon. Tähän saakka EU:n johto on tulkinnut sopimuksen ihmisoikeusehtoja siten, että EU:lla on oikeus, mutta ei velvollisuutta ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Tuomioistuimen lausunnon jälkeen tällaisen vapaan asemoitumisen ei pitäisi olla enää mahdollista, ja EU:ta ja sen jäsenmaita voidaan vaatia sitoutumaan paljon voimakkaammin ja vakavammin lainmukaisiin velvoittesiinsa. Nämä velvoitteet estävät monet nykyisin voimassa olevat Israelin ja jäsenmaiden kauppasuhteet. Oman haasteensa tähän tuo se, että suuri osa Israelilaisista yrityksistä ja niiden tuotannosta on kytköksissä laittomiin siirtokuntiin.
Lähiaikoina käynnistetäänkin Euroopan laajuinen kampanja, jossa EU:ta haastetaan ottamaan käyttöön assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuspykälä ja jäädyttämään sopimus. Neljä EU-maata on jo vaatinut sopimuksen voimassaolon tarkistamista. Seuratkaa kampanjaa, tukekaa ja levittäkää sitä.
