Kansainvälinen tuomioistuin antoi 19.7.2024 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä neuvoa-antavan lausunnon Israelin miehityksestä, jossa tuomioistuin totesi Israelin pitkittyneen läsnäolon miehitetyillä palestiinalaisalueilla lainvastaiseksi. Arabikansojen ystävyysseura on tehnyt lausunnosta suomenkielisen yhteenvedon, jonka voi lukea tässä.
Kommentti lausuntoon:
Tietyillä tahoilla Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon merkitystä on yritetty vähätellä. Keskeisenä argumenttina on ollut, että tuomaristo ei ole ollut lausunnon kaikista kohdista yksimielinen, mikä osoittaisi, että lausunto on puolueellinen ja pätemätön.
On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että tuomioistuimet eivät ole päätöksissään täysin yksimielisiä.
Itse asiassa sellaisissa keskeisissä vaatimuksissa, että Israelin velvollisuus on lopettaa kaikki siirtokuntatoiminta, evakuoida kaikki siirtokuntalaiset ja korvata palestiinalaisille miehityksen aiheuttamat vahingot, tuomioistuin oli yksimielinen yhtä, varapuheenjohtaja Sebutindea, lukuun ottamatta.
Muissa kohdissa, joista 1-4 tuomaria 15 tuomarista teki huomautuksia, oli kyse siitä, voidaanko itse miehitystä pitää lainvastaisena. Näissäkin kohdissa Israelin nähtiin kuitenkin loukanneen palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta, kieltoa hankkia alueita voimakeinoin ja liittää alueita sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Lisäksi tuotiin esiin Israelin turvallisuus-arpeita ja painotettiin Oslon sopimusten mukaisen neuvottelutien ensisijaisuutta. Näistä voidaan todeta, että Israel on aina verhonnut miehityksen välttämättömäksi turvallisuusoperaatioksi, ja että Oslon sopimus, jonka mukaisen tilan piti olla väliaikainen, on käytännössä toiminut miehityksen hallintovälineenä ja sen jatkuvuuden mahdollistajana. Oli myös mielipiteitä, joissa esimerkiksi palestiinalaisten asemaa kuvattiin hyväksyttyä lausuntoa jyrkemmin.
Varapuheenjohtaja Sebutinde vastusti ainoana lausunnon jokaista kohtaa, jopa sitä, että lausunto olisi ylipäätään pitänyt antaa. Sebutinde on aina vetänyt omaa Israelin-myönteistä linjaansa, ja hänen kotimaansa Ugandan hallitus on irtisanoutunut hänen kannoistaan. Sebutinde esittää eriävässä mielipiteessään edellisten lisäksi sellaisia perusteluja, kuten että lausunto ei perustu luotettavaan informaatioon, se on asenteellinen ja että siinä ei ole otettu huomioon konfliktin “historiallisia taustoja ja vivahteita”, joita voidaan pitää tyypillisenä israelilaisena hasbarana.
Lausunnon (advisory opinion) merkitystä on yritetty vähätellä myös leimaamalla se pelkäksi mielipiteeksi. ”Pelkästä mielipiteestä” ei kuitenkaan ole kysymys. YK ei voi valtioiden tavoin olla osallisena oikeustapauksissa, mutta sillä on mahdollisuus pyytää neuvoa-antavia lausuntoja. ”Vaikka tuomioistuimen lausunnot eivät ole laillisesti sitovia, niillä on suuri oikeudellinen painoarvo ja moraalinen vaikutusvalta. Ne toimivat usein ennalta ehkäisevän diplomatian välineinä ja auttavat pitämään yllä rauhaa. Neuvoa-antavat lausunnot edistävät omalla tavallaan myös kansainvälisen oikeuden selkiyttämistä ja kehittämistä ja sitä kautta valtioiden välisten rauhanomaisten suhteiden vahvistamista” (https://www.icj-cij.org/advisory-jurisdiction).
Analyyseja tuomioistunnon lausunnosta:
Amnesty Internationalin vetoomus ja vaatimukset Euroopan unionille ja jäsenmaille Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon johdosta :
– Kielletttävä kaupankäynti ja investoinnit siirtokuntiin
– Kiellettävä investoinnit israelilaisiin yrityksiin ja pankkeihin, jotka edistävät miehityksen ylläpitämistä
– Tehtävä oikeudellinen arvio siitä., mitkä EU:n ja Israelin yhteistyön muodot loukkaavat kansainvälistä oikeutta
– Kartoitettava Israelin tekemät loukkaukset assosiaatiosopimuksen ihmisoukeuksia koskevaa 2. pykälää vastaan
– Päivitettävä EU:n kanta Israeliin ja miehitettyihin alueisiin ja yhdenmukaistettava sen tuomioistuimen lausunnon kanssa
– Vältettävä edustustojen siirtämistä miehitettyyn Itä-Jerusalemiin
– Asetettava Israel kattavaan asekauppakieltoon (comprehensive arms embargo)
– Tuettava toimia YK:ssa, jotka lopettavat Israelin laittoman miehityksen
