Koulu loppuu liian varhain

 

Vain harva Libanonissa elävä syyrialaisnuori käy koulua. Toisinaan perheen taloudellinen tilanne ei anna myöten opiskelulle. Toisinaan koulua ei ole. Multi Aid Programs -järjestö on puuttunut tilanteeseen avaamalla kouluja pakolaisleireihin. Nuorille on kouluissa iltavuoro ja ammatillisia kursseja.

 

Libanonissa paossa olevilla syyrialaisnuorilla on vahvoja muistoja kotimaastaan. Nuoret ovat olleet poissa Syyriasta kauan, osa peräti kahdeksan vuotta. Moni asuu perheensä kanssa teltassa. Perustarpeista, kuten vedestä on pulaa. Oikeuksia on muutoinkin vähän.
– 15-18-vuotiaista vain noin 4 % on koulussa, sanoo Brian Lally.
Lally työskentelee koulutusasiantuntijana syyrialaisten perustamassa Multi Aid Programs (MAPs) -järjestössä Libanonissa ja on huolissaan kadotetusta sukupolvesta. Libanonin valtio ei ole hoitanut osaansa nuorten opintiellä pitämiseksi. Virallisen tiedon mukaan 346 julkisessa koulussa on oma vuoro syyrialaisille. Kentällä Lally on kuitenkin nähnyt, että osa kouluista on olemassa vain paperilla.
– Lapsilta on evätty pääsy kouluun. Mielestäni tähän liittyy todella suuri turvallisuusuhka. Jos opettajat eivät täytä heidän päitään, joku muu täyttää.
Lally on skottilainen opettaja ja rehtori. Hän on jättänyt työnsä kotimaassaan työskennelläkseen MAPsilla. Koulutusasiantuntija painottaa, ettei vastuu nuorista ole yksin Libanonissa.
– Myös hallitukset lännessä tietävät, että tämä tapahtuu, tietävät nuorten turhautumisen kasvavan päivästä toiseen. Kuinka tätä ei nähdä uhkana?

 

Libanonissa elää arviolta 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. Lapsia heistä on noin 500 000. Koulua käy virallisen lukeman mukaan vain hieman yli puolet heistä. Nuorista koulussa on vielä paljon harvempi. Kuva: MAPs

 

Syyrialaisten perustama MAPs on avannut kaikkiaan yhdeksän koulua. Ne sijaitsevat pakolaisleireissä lähellä Syyrian rajaa. Koulut ovat leireissä, koska yleinen syy Syyrian pakolaisten koulusta putoamiseen Libanonissa on kohtuuttoman pitkä matka libanonilaiseen kouluun.
Oppilaita MAPsin kouluissa käy 3 000. Opetusta järjestetään kahdessa vuorossa; aamulla 8-12 ja iltapäivällä 12-16. Näin mahdollisimman moni pääsee kouluun.
– Lisäksi 500 nuorta tulee toisinaan iltavuoroon, Brian Lally sanoo.
Järjestön rahoitus ei aina riitä kolmannen vuoron järjestämiseen. Kun koulua on, nuorten osallistuminen on aktiivista. Toisinaan esimerkiksi satunnaiset työt kuitenkin menevät opiskelun edelle.

 

MAPsin työntekijät ovat pääosin syyrialaisia. Vain skottilainen opettaja ja rehtori Brian Lally (vas.) ja norjalainen psykologi Solfrid Raknes tulevat muualta. Lally ja Raknes vierailivat Suomessa alkuvuodesta. Kuva: Hanna Hirvonen

 

Syyrialaisten leirit Libanonissa sijaitsevat usein peltojen laitamilla. Asukkaat maksavat maasta vuokraa, joka hoituu usein maataloustöitä tekemällä.
– Jo 10-vuotias saattaa tehdä paljon työtä, sanoo norjalainen psykologi Solfrid Raknes.
Hänkin toimii MAPsilla ja tietää, että työnteon alkaessa koulunkäynti vaarantuu. Köyhyys on lisännyt myös lapsiavioliittoja. AUB:n (American University of Beirut) tutkimuksen mukaan kahdessa yhteisössä, jossa MAPs toimii, peräti 40 prosenttia 14-vuotiaista tytöistä on naimisissa.
Kun tyttö lähtee kotoa, perheessä on yksi suu vähemmän ruokittavana. Moni tippuu koulusta naimisiin mennessään.
Toisinaan motivaatio puuttuu tai vanhempien asenteet saattavat katkaista koulunkäynnin. Syyrialaiset kun saavat työskennellä Libanonissa laillisesti maataloustöiden lisäksi vain rakennuksilla tai siivoojina.
– Kun sanomme, että lasten pitäisi olla koulussa, moni vanhempi kysyy syytä. Vaikka päättäisit koulun vasta 18-vuotiaana, et silti voi saada työtä, mistä tienaisi hyvin.

 

Vuonna 2013 perustettu MAPs on avannut yhdeksän koulua lapsille ja yhden ammatillisen koulun nuorille. Kuva: MAPs

 

MAPsissa tiedetään, että koulutus voi leiriolosuhteissa herättää toivon tulevaisuudesta. Järjestöllä on myös ammatillinen koulu, jossa käy pääsääntöisesti yli 17-vuotiaita. Heillä on joko ollut pitkiä taukoja opiskelussa tai he ovat saaneet peruskoulun päätökseen ja jatkavat opiskelua.
Koulussa opetetaan esimerkiksi valokuvausta, englantia, käsitöitä ja sairaanhoitoa. Uutena on mahdollisuus suorittaa amerikkalaisen yliopiston kandidaatin tutkinto verkossa.
– Ihmiset opiskelevat taitoja, jotka voivat tuoda heille tuloja, Lally sanoo.
MAPsin perustaja Fadi AlHalabin mukaan viesti lapsille ja nuorille on, että vaikka he ovat nyt Libanonissa, tarkoitus on palata Syyriaan. Pelkkä hengissä pysyminen ei riitä, sillä kotimaan jälleenrakentaminen tulee kysymään muutakin.
– Koulutus on kaikkein tärkeimpiä asioita ajatellen paluuta Syyriaan.

 

Fadi_Alhalabi_kuva_Hanna_Hirvonen

Fadi AlHalabi kertoi näkemyksiään Skypen välityksellä. Hänen mukaansa MAPs haluaa sekä parantaa pakolaisten oloja Libanonissa että luoda edellytyksiä Syyriaan paluulle. Kuva: Hanna Hirvonen

***

MAPs kerää varoja koulutyön jatkamiseksi pakolaisleireissä. Suomessa on järjestetty mesenaatti-kampanja, ja Syyrian pakolaisia Libanonissa on voinut tukea myös Arabikansojen ystävyysseuran ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kautta. Tällä hetkellä meneillään on varainkeruu gofundme-sivustolla.


Hanna Hirvonen, teksti

facebooktwittergoogle_pluspinterestmail

Comments are closed.