1. Kummitoiminta edistää lapsen oikeuksien toteutumista
Kummilapsityön tavoitteena on parantaa lapsen koko elinympäristöä. Näin voidaan auttaa parhaiten myös yksittäistä lasta.
Koska kummitoiminta perustuu Lapsen oikeuksien sopimukseen, tunnistamme että lapsella on oikeus muun muassa koulunkäyntiin, suojeluun, riittävään ravintoon. Kummitoiminta on yksi tapa edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Kummisopimuksessa kummi sitoutuu säännölliseen rahalliseen tukeen ja kummijärjestö puolestaan raportoimaan tuen käytöstä.
Käytännöt siinä, millaista tietoa ja kuinka usein kummiohjelmasta ja -lapsilta lähetetään suomalaiselle järjestölle ja sen kautta kummeille, vaihtelevat jonkin verran. Lapsella ei voi olla velvollisuutta tuen vastineeksi avata omaa tai perheensä elämää. Lasta ei myöskään nähdä passiivisena avun kohteena. Lapsella on ikänsä, kykyjensä ja tilanteensa mukaisesti olennainen rooli siinä, millainen vaikutus kummiohjelmalla on hänen elämäänsä.
Kummisuhteessa on tärkeää muistaa, että lapset ovat ensisijaisesti yhteisöjensä ja perheidensä jäseniä. Kummitoiminta ei saa asettaa tuen saajia erityisasemaan suhteessa yhteisön muihin jäseniin. Erityiskohtelu voi aiheuttaa kateutta muissa yhteisön jäsenissä ja kummilapsi sekä pahimmassa tapauksessa koko perhe voi joutua sosiaalisesti eristyksiin.
Lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkominen on pahin lapsen etua vahingoittava asia (Lapsen oikeuksien sopimus, artikla 19). Erityistä huolellisuutta noudatetaan kummitoiminnassa mukana olevien yhteistyöjärjestöjen käytäntöihin työntekijöiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoisten ja hallinnon edustajien valinnassa, jotta mahdolliselta lasten hyväksikäytöltä kaikissa tapauksissa vältyttäisiin.
2. Kummien ja kummilasten yhteydenpitoa määrittävät selkeät ohjeet
Kummitoimintaan kuuluu usein kummin mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen tai kummikohteen kanssa. Kummijärjestöllä tulee olla perusohjeet ja suositukset kummien ja kummilasten yhteydenpidosta. Näiden ohjeiden toteutumista kummijärjestöillä on myös velvollisuus valvoa.
Yhteydenpito kummilasten ja kummien välillä tapahtuu järjestön kautta, jolloin voidaan helpommin vaalia niin kummin kuin kummilapsen yksityisyyttä ja oikeusturvaa, mukaan lukien oikeutta irrottautua avustussuhteesta. Kummisuhteen osapuolten suoria osoitetietoja ei luovuteta eteenpäin ilman asianosaisten suostumusta. Vaikka suora yhteydenpito kummin ja kummilapsen välillä on sosiaalisen median välityksellä nykyään helppoa, on sekä kummin että lapsen etu, että yhteydenpito kulkee edelleen järjestön tai yhteistyökumppanin kautta.
Yhteydenpito-ohjeiden tarkoitus on varmistaa ennen kaikkea lapsen oikeuksien toteutuminen, mutta toisaalta ohjeilla halutaan myös varmistaa, ettei kummiin kohdistu kummilapsen toimesta ylimääräisiä, suoria odotuksia, joista ei ole sovittu järjestön kanssa. Ohjeissa ehkäistään riippuvuussuhteen muodostumista kummin ja kummilapsen välille.
Ohjeissa määritellään myös sääntöjä myös sille, millaista tukea kummit voivat kummilapsille antaa.
Kummimatkasta on aina hyvissä ajoin ennen matkaa sovittava Suomessa toimivan järjestön kanssa. Kummin ja kummilapsen turvallisuuden takaamiseksi kummilla ei ole oikeutta omatoimisesti hoitaa vierailua. Lapsen tapaamisesta on aina sovittava paikallisen järjestön kanssa. Näillä toimenpiteillä järjestöt pyrkivät suojaamaan toiminnan piiriin kuuluvien lasten fyysistä ja henkistä tasapainoa ja turvaamaan heidän yhteisöjensä sosiaalisia rakenteita. Kummisuhteessa on tärkeää muistaa kulttuurierot ja erilaiset maailmankuvat.
3. Kummiviestintä on eettistä ja vastuullista
Kummiviestintä ei saa välittää yksipuolista ja negatiivisia stereotypioita vahvistavaa kuvaa kehitysmaista ja kummilapsista. Kuva kohteesta on oltava mahdollisimman todenmukainen, kliseisyyttä vältellen. Viestinnässä noudatetaan Dochasin laatimaa Kuvien ja viestien käyttöopasta (2009).
Kummilapsen kuvien, nimen ja muiden tietojen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa tai muutoin verkossa ei ole lapsen edun mukaista. Lasten tietoja ja kuvia on kohdeltava heidän yksityisyyttään kunnioittaen ja kuvaamiseen pyydetään aina lupa, etenkin jos se on tarkoitus julkaista.