Gazan silpomiskentät

Maaliskuun 30. päivästä saakka palestiinalaispakolaiset, jotka ovat karkottamisestaan lähtien asuneet Gazassa, ovat kokoontuneet aseettomaan joukkomielenosoitukseen puolustamaan oikeuttaan palata kotimaahansa, jonka he menettivät vuonna 1948. Heitä vastassa olevan Israelin armeijan ja sen 100 tarkk’ampujan aiheuttama kuolleiden ja haavoittuneiden palestiinalaisten siviilien määrä on tätä kirjoitettaessa noussut hälyttäviin mittoihin.

Tällä on oma taustansa. Ensinnäkin, Israelin 12 vuotta ylläpitämä Gazan saarto vaikuttaa jatkuvasti sen asukkaiden terveyteen ja heidän tarvitsemaansa hoivaan ja raunioittaa sen terveyspalveluja. Israelin sotilasoperaatioiden väkivalta ja hävitys vuoden 2014 Protecitve Edge-operaation ja vuoden 2008 Cast Lead-operaation aikana olivat koko ajan kiristyvän saarron oloissa käännekohtia Gazan kurjistamisessa. Vuoden 2014 hyökkäys jätti jälkeensä yli 2200 kuollutta siviilia, joista neljäsosa oli lapsia, 11000 haavoittunutta sekä 15 sairaalaa, 45 klinikkaa ja 80000 kotia tuhottuina.¹

Vuoden 2014 jälkeen on entisestään rajoittanut välttämättömien lääkkeiden ja laitteiden tuontia Gazaan sekä vaikeuttanut pääsyä sellaisilta ulkomailta tulevilta lääkäreilta ja asiantuntijoilta, joiden edustamaa asiantuntemusta Gazassa ei ole. Gazan sairaaloista ovat loppuneet antibiootit, anestesiavalmisteer, kipulääkkeet, muut välttämättömät lääkkeet, kertakäyttötarvikkeet ja leikkaussalien toiminnasa pitämiseen tarvittava polttoaine.² Potilaita kuolee odottaessaan lupaa päästä erikoishoitoon Gazan ulkopuolelle. Kaikki ei-välttämätön leikkaushoito on lopetettu 2018 tammikuun lopusta saakka ja kolme sairaalaa on suljettu lääkkeiden, välineistön ja polttoaineen puutteen johdosta.³ Lääkintähenkilöstö on työskennellyt alennetuilla palkoilla. Gazan terveydenhuollon ammattilaisten on lähes mahdotonta saada Israelin viranomaisilta lupia matkustaa ulkomaille saamaan jatkokoulutusta. Säännölliset sotilaalliset hyökkäykset Gazaan ja meneillään oleva aseettomien mielenosoittajien ottaminen maalitauluiksi ovat osa Israelin toimien jaksoittain aikaansaamien hätätilojen muodostamaa kaavaa. Kansalaisjärjestöt, YK ja WHO ovat useissa yhteyksissä raportoineet terveydenhuollon toimimattomuuden kumulatiivisista vaikutuksista väestön yleiseen terveydentilaan.⁴ Kyseessä näyttää olevan koko Gazan väestön terveys- ja sosiaalihuollon heikentämiseen tähtäävä strategia.

Nykyinen systemaattinen kohtuuttoman voiman käyttö aseettomia siviileitä, mukaa lukien lapsia ja tiedotusvälineiden edustajia vastaan, voimistaa Gazan asukkaiden kokemaa kriisiä. 30.3.2018 lähtien sotilaalliseen taisteluun tartkoitettuja ammuksia käyttävät tarkk’ampujat ovat aiheuttaneet aseettomille mielenosoittajille rampauttavia haavoja.⁵ Palestiinan terveysministeriön mukaan 23.4.2018 mennessä asevoimat ovat haavoittaneet 5511 palestiinalaista,joista ainakin 454 lasta, ja näistä 1739 ovat kovien ammusten aikaansaamia. 27.4. mennessä surmattujen määrä on noussut 48:aan ja satoja haavoittuneita on tullut lisää.

Jopa BBC on näyttänyt filmejä, joissa on tahallisesti ammuttu rauhallisesti seisovia tai poispäin juoksevia ihmisiä, mukaan lukien lapsia ja lehtimiehiä.⁶ Tarkk’ampujatuli ei yleensä kohdistu päähän, vaan suurin osa vammoista on alaruumissa ja jaloissa. Kymmenille on jouduttu tekemään hätäamputaatio yhteen tai molempiin jalkoihin, ja 1300:lle on tehty hätäfiksaatio, mikä edellyttää arviolta yhteensä 7800 tuntia myöhempiä vaikeita korjaavia leikkaustoimenpiteitä, jotta raajat voitaisiin pelastaa. Tämä on laskelmoitua vammauttamista. Lisää ihmisiä voi kuolla tai jäädä loppuiäkseen vammautuneiksi terveydenhuollon heikentyneen tason ja Israelin kiellon vakavasti haavoittuneiden siirtämiseksi johdosta.⁷ Miten Gaza kykenee selviytymään tästä tilanteesta? Ja samaan aikaan niiden määrä, joiden terveydestä ei voida huolehtia nykyisen lääkkeiden ja energian puutteen vuoksi, tulee lisääntymään, kun kaikki vähät voimavarat joudutaan käyttämään hengen ja raajojen pelastamisyrityksiin.

Vaikka monet YK:n ja WHO:n toimistot ovat tuominneet Israelin toiminnan, länsimaiden hallitukset eivät ole päästäneet ääntäkään ja näin edesuattavat Israelin rankaisemattomuutta, jota se näyttää aina nauttivan Palestiinan yhteiskunnan kohtelussaan. Muut, esimerkiksi lääketietelliset julkaisut, jotka pyrkivät dokumentoimaan ja kiinnittämään huomiota tämän tapaisiin tapahtumiin, joutuvat usein henkilökohtaisuuksiin menevien parjausten kohteiksi.⁸ Tällainen on kansainvälinen häpeä.

—————-

Derek Summerfield, Institute of Psychiatry, Psychology & Neuroscience, King’s College, University of London.
David Halpin, Retired orthopaedic and trauma surgeon. Member – British Orthopaedic Association.
Swee Ang, Consultant Trauma and Orthopaedic Surgeon ,Barts Health, London
Andrea Balduzzi, Researcher, University of Genoa, Italy
Franco Camandona, MD, OspedaliGaliera, Genoa, Italy
Gianni Tognoni, Mario Negri Institute, Milan, Italy,
Ireo Bono, MD, Onncologist, Savon, Italy
Marina Rui, PhD Università di Genoa, Italy
Vittorio Agnoletto, MD, University of Milan, Former MEP, Italy

Artikkeli on ilmestynyt lääketieteellisessä aikakauslehdessä BMJ:ssa 4.5.2018 https://www.bmj.com/content/349/bmj.g6644/rr