Kun Jemeniä yli kolmekymmentä vuotta hallinnut presidentti Ali Abdullah Saleh joutui pitkällisten levottomuuksien jälkeen luopumaan vallasta 2011, maa ajautui poliittiseen epävakauteen. Jemen on pitkälti heimoyhteiskunta, erilaisia valtakeskittymiä on lukuisia, ja liittolaisuudet ja vihollisuudet vaihtelevat eurooppalaisittain katsottuna varsin yllättävillä tavoilla. Syyskuussa 2014 pääkaupunki Sanaan ja sitten vähitellen suurimman osan muuta Jemeniä valtasivat niin sanotut houthi-kapinalliset (virallisesti Ansar Allah, Jumalan puolustajat), jotka edustavat Jemeniä perinteisesti hallinnutta zaidilais-shiialaista islamin haaraa.

Jemenin pohjoinen naapuri Saudi-Arabia väitti, että houthit olivat sen verivihollisen, shiialaisen Iranin, kontrolloimia, vaikka tällaisesta ei ollut juurikaan näyttöä. Saudi-Arabia ei suvainnut sitä, että sen sunnalaiset liittolaiset syöstiin Jemenissä vallasta, ja niinpä keväällä 2015 se, yhdessä Arabiemiraattien ja joidenkin muiden liittolaisten kanssa ja tietysti länsimaiden tukemana, aloitti valtaisan ilmahyökkäyksen houtheja vastaan. Upporikkaiden ja hampaisiin asti varusteltujen sekä USA:n ja Britannian täyttä tukea nauttivien öljyvaltioiden odotettiin nujertavan

rutiköyhän jemeniläisen sissiliikkeen nopeasti. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sota jatkui yhtäjaksoisesti tämän vuoden (2022) huhtikuussa sovittuun tulitaukoon asti.

Jemenin sota on ollut humanitaarinen katastrofi, jolle on nykymaailmassa vaikea löytää vertailukohtaa. YK:n kehitysohjelman (UNDP) viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan tuolloin sodassa oli jemeniläisiä kuollut lähes 380 000. Näistä noin 150 000:n arvioitiin kuolleen väkivaltaisesti ja loppujen nälkään ja lääkkeiden puutteeseen. Raportin arvion mukaan noin 70 % kuolonuhreista on ollut alle viisivuotiaita lapsia. Saudi-Arabia liittolaisineen on ylläpitänyt ankaraa kauppasaartoa, jolloin ruokaa, lääkkeitä tai polttoainetta ei juurikaan ole ollut saatavilla. Enemmistö jemeniläisistä on elänyt, ja elää edelleen, ulkomaisten järjestöjen ruoka-avun varassa.

Ehdokkaana ollessaan USA:n presidentti Joe Biden lupasi lopettaa Saudi-Arabian hyökkäyssodan tukemisen, mutta valituksi tultuaan hän on päätynyt tukemaan täysin maan diktaattoria, kruununprinssi Muhammad bin Salmania, aivan kuten teki hänen edeltäjänsä Donald Trump. Tänä kesänä julkaistun USA:n valtiontalouden tarkastusviraston (Government Accountability Office, GAO) raportin mukaan USA:n puolustusministeriö on tukenut Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja 55 miljardilla dollarilla Jemenin sodassa! Kyseessä on siis laiton ja moraaliton hyökkäyssota, jota käyvät kaksi satumaisen rikasta öljyvaltiota yhtä maailman köyhimmistä maista vastaan.

Tämän vuoden huhtikuussa sovittu tulitauko on toistaiseksi pitänyt melko hyvin. Pääkaupunki Sanaan kansainvälinen lentokenttä sekä tärkeä Punaisenmeren satama Hodeidassa on saatu käyttöön, ja avustusjärjestöt ovat voineet toimittaa materiaalia Jemeniin sekä auttaa paikallisia toimijoita melko vapaasti. Nyt lokakuun alussa tulitauko kuitenkin umpeutui, eivätkä osapuolet näyttäneet olevan valmiita kompromisseihin, joita sen jatkaminen vaatisi. On selkeä vaara, että sota kiihtyy taas. Kymmenet avustusjärjestöt ovat vedonneet osapuoliin, jotta tulitauko jatkuisi; voidaan vain toivoa, että näitä vetoomuksia kuunnellaan.

Jussi Sinnemaa