”Meidän perhe maksaa hissin käytöstä. Kun tulen kaupungilta, pyydän vahtimestaria panemaan hissin päälle, ja pääsen kantamuksineni kotikerrokseen. Talon maksullinen generaattori jauhaa sähköä, niin että meillä on valoa ja lämpöä.” Ostokyyti hississä ja ostosähkö asunnoissa kuvaavat Libanonin varakkaammankin väen arkea talous-, energia- ja polttoainepulan Beirutisssa. Nostetta on, jos on rahaa.

Jo Libanonin sisällissodan (1975–1990) aikana asemiinsa asettuneella poliittisella eliitillä on pitänyt kiirettä. Heidän arvioidaan vanhaan tapaan urakoineen käytettävissä olevat rahat omiin taskuihinsa ja ripottelevan sieltä murusia kannattajilleen. Heidän on pitänyt ponnistella ja saada estetyksi tutkimus Beirutin sataman elokuun 2020 räjähdyksestä. Turhautuneiden ihmisten mielenosoi-
tukset on lamautettu väkivalloin. Jo 440 000:n maassa asuvan syyrialaisen tai palestiinalaisen pakolaislapsen ja 260 000 libanonilaisen lapsen pelätään jääneen pysyvästi pois kouluista. Lääkäreistä 40 ja sairaanhoitajista 30 prosenttia on lähtenyt maasta. Ihmisten on vaikea saada
nostetuksi pankista omia rahojaan. Muutama vuosi sitten Libanon laskettiin rahoituspiireissä keskitulon maaksi ja pankit houkutteleviksi. Nyt Libanon on jo lähellä hajonneen valtion (failed state) luokitusta.

Joka neljäs Libanonissa asuva ihminen on pakolainen. Suuri osa heistä on lapsia ja nuoria. Arabikansojen ystävyysseuran paikallinen palestiinalainen yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud (BAS) on omistautunut lasten ja perheiden palveluun jo 1970-luvulta alkaen. BASin työntekijät ovat kulkeneet perheiden rinnalla massamurha-aaltojen, sotien ja piiritysten läpi.

Beit Atfal Assumoud järjestää vuosittain Sabran ja Shatilan 1982 tapahtumien muistoviikon. Silloisen massamurhan toteutti Israel libanonilaisen oikeistokristittyjen puolueen militaarijoukon avulla. Historioitsija Bayan al-Houtin mukaan 3500 ihmistä kuoli tai katosi. Tänä vuonna 40-vuotismuistoviikko pidetään 10.9.–17.9. 2022.

AKYS on järjestänyt kaksi kertaa muistoviikon aikaan ryhmämatkan Libanoniin, jolloin tutustutaan
monipuolisesti palestiinalaisten tilanteeseen. Matkan aikana kummit ovat tavanneet kummilapsiaan
ja kummivanhuksiaan ja käyneet kulttuurikohteissa. AKYSilla ei ole vielä varmaa suunnitelmaa ryhmämatkan järjestämisestä tänä vuonna. Alustava ajankohta omakustanteiselle matkalle voisi olla 10.–17.9.2022. Tiedustelut https://akys.kapsi.fi/wordpress/koti/arabikansojen-ystavyyseura/ota-yhteytta/.

”Nyt me taistelemme köyhyyttä vastaan” – Shatilan keskuksen johtaja Jamile Shehadeh.

Päivästä toiseen selviytyminen on jo libanonilaisillekin jatkuvaa ponnistelua. Vielä rajumpaa se on palestiinalaisille. Kestävän kehityksen ensimmäinen tavoite ”poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta” koskee mitä suurimmassa määrin palestiinalaispakolaisia. Yksi köyhyyden vastaisen taistelun muoto Beit Atfal Assumoudin kymmenessä keskuksessa on perhetyöhön liittyvä kummitoiminta. Yli tuhannella lapsella on kummeja ympäri maailmaa. Lasten perheillä ei ole edellytyksiä toimeentulon hankkimiseen omalla työllä. Yli puolella lapsista isä on kuollut tai työkyvytön. Tarjolla oleva työ on päiväpalkalla romunkeräämistä, vihannesten ja hedelmien myyntiä, rakennustyötä, autonkorjausta, myyntiä leipomoissa ja kahviloissa. Äitien mahdollinen
työ on siivous- ja kotiapulaistyötä, kosmetiikan tai leipomusten myyntiä kotoa käsin. Koulutetuilla palestiinalaisilla ei ole pääsyä ammattinsa mukaisiin töihin Libanonin työmarkkinoilla. Pieni poikkeus tuli voimaan muutama vuosi sitten. Sairaanhoitaja voi saada työtä libanonilaisessa sairaalassa.

Palestiinalaiset eivät pääse omilla autoillaan Israeliin töihin. (Kuva Kirsti Honkasalo)

Kummiperheestä yleensä äiti käy nostamassa ja kuittaa käteisen kummiavustuksen lasten (56) päivittäistarpeisiin oman keskuksensa sosiaalityöntekijältä. Kummimaksusta (30 €/kk) 5 % käytetään lasten kulttuuritoimintojen järjestämiseen ja 5 % sosiaalityöntekijän palkkausvustukseksi. Jokaiselle lapselle sosiaalityöntekijä etsii häntä kiinnostavan harrastusryhmän lapsen kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi. Suosituimpia ovat kuvaamataito, dabke-tanssi, musiikki, jalkapallo, retket, juhlat.

Sosiaalityöntekijät kirjoittavat kummilapsista vuosittain raportin. AKYS tekee niistä yhteenvedon seuratakseen kummitoiminnan hyödyllisyyttä. Lukuvuonna 2020–2021 kolme neljästä kummilapsesta siirtyi koulussa seuraavalle luokalle. Osa tarvitsi tukiopetusta. Kaksi kummilapsista opiskeli yliopistossa. Vailla terveysongelmia kummilapsista oli 71 %. Terveysongelmien hoito ja lääkkeiden saatavuus ovat vaikeutuneet.

Suurimmalla osalla kummilapsista (71 %) perhesuhteet ovat hyvät, lämpimät ja tukevat. Sosiaalityöntekijöiden kuvauksissa mainitaan, että vanhemmat tekevät kaikkensa turvatakseen lapsilleen mahdollisimman normaalin arjen vaikeissa oloissa. Sosiaalityöntekijät ovat nähneet sukulaisten välistä solidaarista avunantoa pahoissa tilanteissa. Kuitenkin, jos isällä tai äidillä on vakavia mielenterveys- tai muita ongelmia, tilanne aiheuttaa vaikeitakin jännitteitä perheeseen. Isän tai äidin kuolema oli joillakin kummilapsilla suruna viime vuonna. Osa lapsista kärsii sisarusten käyttäytymishäiriöistä. Jokunen joutuu kantamaan huolta perheen toimeentulosta ja tekemään työtä perheen tulojen jatkeeksi.

Kohtuullisen asumiskelpoisia, siistinä pidettyjä ja viihtyisiä koteja oli noin puolella kummilapsista. UNRWA on korjannut muutaman perheen asunnon vuovteusvaurioiset, vailla päivänvaloa olevat ja ahtaat kodit ovat arkipäivää melkein puolella kummilasten perheissä. Vuokranmaksussa on vaikeuksia tai se on jonkun omaisen hyväntahtoisuuden varassa.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöavustuksella on AKYS pystynyt muutamana vuonna tukemaan erityislasten koulunkäyntiä. Yli puolet lapsista oli 2021 raporttien mukaan edistynyt oppimis- ja kuntou tumistavoitteissaan oikein hyvin tai hyvin, reilu kolmannes kohtalaisesti. Lapsen sosiaalisessa tilanteessa oli erittäin hyvää tai hyvää kohentumista reilulla puolella, kohtalaista kohentumista myös kolmanneksella. Raporttien mukaan erityislasten vuorovaikutuskyvyt olivat lisääntyneet. Perheiden ja sukulaisten ymmärrys lapsen tilanteesta ja tarpeista oli aikaisempaa parempi. Erityislapsille perheneuvolat olivat tehneet kotikuntoutusohjeita, jos koulu oli pandemian takia suljettuna.

Beit Atfal Assumoud on näyttänyt, että kriisienkin keskellä voidaan tuloksekkaasti huolehtia lasten tarpeista monipuolisesti. Siinä työssä suomalaiset kummit ovat arvokkaana apuna.

Sirkku Kivistö
AKYSin kummitoiminnan vastuuhenkilö

https://akys.kapsi.fi/wordpress/kummitoiminta/kummilomake/