”Kukaan ei ole turvassa ennen kuin jokainen on rokotettu”, sairaanhoitaja Teuvo Mikkonen

COVID 19 -tilanne Palestiinalaisalueilla

Tilanne palestiinalaisalueilla vertautuu eroihin hyvinvoinnissa vauraiden ja kehittyvien maiden välillä. Israelin hallituksella on vaihtoehtona joko tiukentaa apartheidia eli erilläänpitämistä suhteessa palestiinalaisiin tai pyrkiä kattavaan, alueelliseen rokotesuojaan.

Vastuun ja todellisen yhteistyön välttely on tämän tavoitteen vastaista koronaviruksen muunnoksineen levitessä kaikkialle ja kaikkiin kansanryhmiin.

Oslon sopimus määrittelee Palestiinalaishallinnon vastaavan Länsirannan ja Gazan terveydenhuollosta mutta epidemioiden ja tartuntatautien suhteen on tehtävä yhteistyötä. 

Palestiinalaishallinto ja terveysalan kansalaisjärjestöt eivät saa riittävästi rokotteita niiden yleisen saatavuuden, varojen puutteen tai Israelin sotilas(!)hallinnon valikoivan lupamenettelyn takia.

Huhtikuussa 2021 vain 2-5 % Gazan alueen kahdesta miljoonasta asukkaasta on rokotettu. Samaan aikaan noin tuhat ihmistä sairastuu infektioon joka päivä. 

Gazan alueen päivittäinen 18-20 tunnin sähkönpuute vaikeuttaa rokotustoimintaa ja vaarantaa rokotteiden laadun. 

Tahdon puute muiden kuin omien kansalaisten suojaamiseen ja ymmärryksen puute sotilaallista laajemmasta itsesuojelusta voi johtaa apartheid-politiikan kiristämiseen kun rokottamattomat palestiinalaiset katsotaan biologiseksi uhaksi.

PMRC:n johtaja, kansanedustaja ja lääkäri Mustafa Barghouti on todennut tammikuun 2021 haastattelussaan Democracy Now – TV – kanavalle Länsirannan ja Gazan alueen olevan Lääketieteellisen apartheidin kohteena ja rasistisesti erottelevan rokottamisen uhrina (medical apartheid / vaccination with racism).

Palestiinalaisia uhkaava terveyskatastrofi on kuitenkin vaarallinen koko maantieteellisen alueen väestölle.

Noin 130 000 palestiinalaista on käynyt päivätöissä Israelissa ja siirtokunnissa. Heitä on aloitettu rokottamaan maaliskuusta 2021 alkaen, koska siirtokuntalaiset ja alueen palestiinalaiset liikkuvat samoilla tiheään asutuilla alueilla.

Tartuntariskiä alueella lisää mm. arki Jerusalemin Vanhan kaupungin ahtailla kaduilla jossa kauppiaat, asukkaat ja vierailijat kohtaavat toisiaan ilman turvaetäisyyksiä. Vankiloissa vartijat ja juutalaisvangit rokotetaan mutta 5000 palestiinalaista poliittista vankia jäävät ilman rokotesuojaa.   

Arabikansojen ystävyysseuran Gaza-keräys

luotettavan Palestinian Medical Relief Societyn terveydenhuoltotyöhön 

FI95 8000 1300 9905 05

Viite 3214

Keräyslupa RA/2020/1032 

Kiitos avusta gazalaisille!

Facebooktwitterpinterestmail

Yhteenveto kummilapsiraporteista 2020

Kummitoiminta vähentää arjen epävarmuutta ja on siksi tärkeää ja arvokasta. Pienimuotoisellakin avulla on merkitystä, koska isompia ratkaisuja palestiinalaisten ongelmiin ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Arabikansojen ystävyysseuran kautta 57 palestiinalaisella lapsella on vuoden 2021 alussa suomalaiset kummit.

http://akys.kapsi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2021/01/Yhteenveto-Libanonissa-asuvien-palestiinalaislasten-hyvaksi-tehtavasta-kummitoiminnasta-vuonna-2020.docx

Facebooktwitterpinterestmail

Suomi ja Israelin normalisointisopimukset

AKYS on lähettänyt 11.1.2021 seuraavan kannanoton ulkoministeriöön


Ulkoministeri Pekka Haavisto, Ulkoasiainhallinto

Kuunnellessamme ulkoministeri Haaviston haastattelua YLE:n Ykkösaamussa 9.1. kiinnitimme huomiota ministerin toteamukseen, “normalisointisopimukset Israelin ja joidenkin arabimaiden kanssa, ennen kaikkea Saudi-Arabia [ministeri tarkoitti varmaan Arabiemiraatteja] ja Bahrain, ovat hyvä askel”.

Tämä herätti huolemme siitä, miten Suomen ulkopolitiikassa näitä pitkälle Trumpin hallinnon aikaansaamia diplomaattisia manöövereita tulkitaan.

Vaikka keskenään vihamielisten maiden maiden välisten suhteiden liennyttäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, ei tässä tapauksessa mielestämme saa jättää huomiotta sitä, kyseessä on yksi vaihe Trumpin hallinnon Israel/Palestiinaa koskevassa poliittisten aloitteiden sarjassa, missä asetuttiin ajamaan yksipuolisesti Israelin agendaa sivuuttaen kokonaan palestiinalaiset ja myös kansainväliset lait ja YK:n päätökset.

Edeltäviä aloitteita ovat olleet Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi ja suurlähetystän siirtäminen sinne, palestiinalaisten Washingtonin-toimiston sulkeminen, UNWRA:n rahoituksen lopettaminen, siirtokuntien tunnustaminen laillisiksi ja “vuosisadan diili”, joka liittäisi Israeliin 30% Länsirannasta ja riistäisi kansalaisuuden neljännesmiljoonalta Israelin palestiinalaiskansalaiselta,

Vielä tarkoituksia tärkeämpiä ovat tietenkin aloitteiden seuraukset. Palestiinalaiset ovat arvostelleet sopimuksia sanoen tällaisen suhteiden normalisoinnin merkitsevän miehityksen normalisointia. Sopimukset eivät mitenkään merkitse miehityksen ja kolonisaation heikentymistä, vaan vakiinnuttavat sitä.

Arabiemiraattien sopimuksen taustalla oli tarjous mahdollisuudesta ostaa F-35-hävittäjiä, minkä odotetaan puolestaan lisäävän USA:n sotilasapua Israelille. Israel taas odottaa aseviennin kasvua Emiraatteihin, joka on sekaantunut useisiin Lähi-idän konfikteihin. Israel myös uskoo sopimusten avaavan alueella uuden asevarustelukilpailun, jonka johdossa se haluaa olla.1

Marokko sai sopimuksesta palkinnoksi lupauksen tunnustaa Marokon oikeus Länsi-Saharaan muun kansainvälisen yhteisön ja YK:n kannan vastaisesti. Seurauksena 30-vuotinen aselepo Polisarion ja Marokon välillä on rikkoutumassa ja sota uhkaa levitä alueen ympäristöönkin.2

Vastapuolet ovat diktatorisesti hallittuja maita, joissa kansan mielipidettä ei ole kysytty. Näissä maissa onkin osoitettu mieltä palestiinalaisten hylkäämistä vastaan. Euroopassa Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn on varoittanut, että alueella, edes Persian lahden maissa, ei saavuteta vakautta ilman kahden valtion ratkaisua, ja on syyttänyt Arabiemiraatteja palestiinalaisten myymisestä.3

Amnesty International on todennut sopimuksista, että mihin tahansa Israelin ja Palestiinan kysymyksen ratkaisuprosessiin tulee kuulua siirtokuntien poistaminen ja palestiinalaisten ihmisoikeuksien systemaattisen loukkaamisen lopettaminen.4 Mielestämme Suomenkin Israel/Palestiina-politiikassa, mukaan lukien suhtautumisessa tämän kaltaisiin diplomaattisiin liikkeisiin, tulisi selkeästi ottaa lähtökohdaksi samanlaiset vaatimukset Suomen ja EU:n pitkäaikaisen kannan mukaisesti.

Haastattelussa normalisointisopimukset nähtiin positiivisina Iranin ydinohjelman muodostamaa uhkaa vasten. Mielenkiintoista on sekin, että Israelin jo olemassa olevaa ydinasetta ei koskaan kyseenalaisteta eikä arvioida sen merkitystä Iranin ydinohjelmalle. Voidaan myös kysyä, onko Israelin ja Persianlahden maiden blokin vahvistuminen yksinomaan hyvä asia.

Mielestämme on valitettavaa, että suomalainen tv-yleisö tuli arvostamamme rauhanvälitystehtävissä ansioituneen ministerin sanoman perusteella tällä kertaa saaneeksi ongelmallisesta kysymyksestä yksipuolisen ja ongelmattoman käsityksen.

Arabikansojen ystävyysseura ry
Ilona Junka, puheenjohtaja

Facebooktwitterpinterestmail

Perheneuvolatyötä tukeva kehitysyhteistyöhanke päättyy

AKYS aloittaa vuoden 2021 uudessa tilanteessa, kun ulkoministeriön tukea perheneuvoloille ei enää saada. UM toteaa päätöksessään 30.6.2020: ”Hakija (AKYS) ja hakemus täyttävät hakuilmoituksessa mainitut vähimmäisvaatimukset tuen myöntämiselle. Hakemus on jatkoa 2013 alkaneelle hankkeelle, perusteellinen, hyödynsaajille relevantti. Hakija tuntee hyvin kohdemaan kehitysstrategioiden tavoitteet. Arabikansojen ystävyysseura ry (AKYS) ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry (PSV) ovat yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsä kanssa tehneet pitkäjänteistä ja arvokasta työtä Libanonin palestiinalaispakolaisyhteisöjen parissa.” Hakemuksessa todettiin kuitenkin olevan asetettuihin kriteereihin nähden sen verran heikkouksia ja riskialttiutta, että se hylättiin. Oikaisuvaatimuskaan ei muuttanut kielteistä tukipäätöstä.

Jatka lukemista ”Perheneuvolatyötä tukeva kehitysyhteistyöhanke päättyy”
Facebooktwitterpinterestmail

Järjestöt ohjushankinnasta: Kansainvälinen laki huomioitava

AKYS on 4.12.2020 yhdessä ICAHD Finlandin, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kanssa toimittanut Valtioneuvoston ulko- ja puolustuspoliittiselle ministerivaliokunnalle ja Eduskunnan puolustusvaliokunnalle Puolustusvoiminen ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämistä koskevan kannanoton.

Korjaus:Kannaotossa sanotaan IAI:n olevan YK:n siirtokuntiin kytkeytyneiden yritysten listalla. Itse asiassa yritys oli listalle harkittavien yritysten joukossa ja YK lähetti sille varoituksen listalle joutumisesta. Lopulta IAI ei kuitenkaan päätynyt listalle.  Ennen listan julkaisua siltä poistettiin useita yrityksiä. YK:n lista on muutenkin puutteellinen, ja sen kapean näkökulman ja rajallisen ajallisen ulottuvuuden vuoksi siltä puuttuu jopa satoja Israelin siirtokuntahankkeeseen kytkeytyviä yrityksiä. WhoProfits-sivuston mukaan IAI on monin tavoin kytkeytynyt siirtokunnissa toimiviin yrityksiin. IAI:n omistaa Israelin valtio, joka on päävastuussa miehityksestä, siirtokunnista ja niihin liittyvistä kansainvälisen ja ihmisoikeuksia koskevan lain loukkauksista.

Facebooktwitterpinterestmail

Kansainvälinen laki huomioitava asehankinnoissa

AKYS on toimittanut Rauhanpuolustajien ja Śadankomitean kanssa 21.11.2020 seuraavan mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin. Tämä on viides perättäinen Israel/Palestiinaa koskeva kirjoitus, jonka HS on jättänyt julkaisematta.

Kansainvälinen laki huomioitava asehankinnoissa

Puolustusvoimat on jättänyt uusia ilmatorjuntaohjuksia koskevat tarjouspyynnöt kansainvälisille aseteollisuusyrityksille ehkä kalleimmassa ohjuskaupassa ikinä (HS 21.11.). Jutussa jäi mainitsematta, että kahden israelilaisen aseyrityksen mukana olo aiheuttaa vakavia eettisiä ongelmia (päinvastoin kuin puolustusministeri on aikaisemmin antanut ymmärtää).

Näitä yrityksiä on syytetty osallisuudesta Israelin laittomaan miehitykseen ja siihen liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin. Israelin aseteollisuuden on todettu käyttävän miehitettyjä alueita kehittämiensä aseiden testiratana ja myyntivalttina. Kyseisten yritystenkin lennokkeja ja muita aseita on käytetty siviilejä vastaan Israelin tuhohyökkäyksissä Gazaan, mistä syystä Amnesty on vaatinut Israelia asekauppakieltoon. Toinen niistä on osallistunut laittoman muurin ja siirtokuntien rakentamiseen.

Tällaisista asioista on kysymys miehitykseen liittyviä sotarikoksia koskevassa syyteharkinnassa, jonka Kansainvälinen rikostuomioistuin on monivuotisen esitutkinnnan perusteella käynnistänyt siihen kohdistuneesta ennen näkemättömästä painostuksesta huolimatta. Israelin siirtokuntaprojektiin osallistumisen torjumiseksi YK:n ihmisoikeusneuvosto on perustanut tietokannan siirtokuntiin kytkeytyvistä yrityksistä.

Israel on äsken hyväksynyt tuhansien uusien siirtokunta-asuntojen rakentamisen ja kiihdyttänyt palestiinalaisten omaisuuden tuhoamista. Käyttämällä miehityksen rikoksiin osallisia toimittajia Suomi osallistuu välillisesti miehityksen tukemiseen, antaa anteeksi ihmisoikeusloukkaukset ja vesittää omaa Lähi-idän politiikkaansa ja kansainvälisen yhteisön vaivalloisia yrityksiä osallisten saattamiseksi vastuuseen.

Ilona Junka
puheenjohtaja, Arabikansojen ystävyysseura ry
Teemu Matinpuro
toiminnanjohtaja, Suomen Rauhanpuolustajat
Kaisu Kinnunen
puheenjohtaja, Sadankomitea

Facebooktwitterpinterestmail

Turvallinen, arvostettu ja voimakas olo, kun on kummi tukena

Palestiinalainen Beit Atfal Assumoud (BAS) ja Arabikansojen ystävyysseura ovat olleet yhteistyössä kummitoiminnan merkeissä jo 1980-luvun alusta saakka. Vanhuskummitoiminta aloitettiin 2014. BAS haluaa tukea heikkovoimaisiksi tulleita iäkkäitä yhteisönsä jäseniä, ja AKYS päätti osallistua siihen työhön. BAS-järjestön Shatilan keskuksen sosiaalityöntekijä Zuhourin mukaan ne vanhukset, joilla on kummit, ovat onnekkaita. He eivät tunne itseään yksinäisiksi.

Kummivanhuksia on nyt 10 miestä ja 12 naista. Heistä 17 on syntynyt ja elänyt Palestiinassa ennen vuoden 1948 Nakba-hävitykseksi kutsuttua pakolaisuuden alkamista Israelin valtion perustamisen aikaan. Kummivanhuksia on viidessä leirissä. Heillä on kullakin oma sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijät hoitavat paljon vanhusten asioita puhelimitse, mutta välttämättömissä tilanteissa ja kummimaksun maksamista varten tekevät kotikäynnin. Osa vanhuksista ei ymmärrä korona-asiaa ja tarvitsee paljon huolenpitoa.

Kummihakemusten tiedoista hahmottuu hyvin huolestuttava kuva vanhusten tilanteesta. Heidän toimeentulonsa kertyy pikku palasista sieltä täältä: avustusjärjestö UNRWAlta, hyvien ihmisten, naapureiden, sukulaisten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen roposista. Kiinteinä kuluina vuokrat rasittavat ja lääkemenot ovat huomattavia. Libanonin talouskriisin aikana arjen tarvikkeiden hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Kummivanhusten tukiverkosto, lapset ja muut sukulaiset ovat menettäneet työnsä, joten aikaisempi pienikin apu on tyrehtynyt. Vanhus saattaa joutua valitsemaan ruuan ja hygieniatarvikkeiden hankinnan välillä.

Kaikilla kummivanhuksilla on terveysongelmia. On korkeaa verenpainetta, pitkäaikaissairauksia, onnettomuuksien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien vammojen jälkitiloja. Usealla vanhuksella on vielä vammaisia, jo ikääntyneitä lapsia huollettavanaan. Parille vanhukselle UNRWA on remontoinut asunnon, mutta muiden asunnot ovat kurjia. On kosteusvaurioita myös astmaattisen vanhusten kodeissa, pölyistä, maalaamattomia seiniä, huoneita ilman luonnonvaloa, kylmän ja kuuman läpi laskevia sinkkikattoja.

Valtakunnallisen kummipäivän merkeissä keväällä AKYS pyysi kummeja kertomaan, mitä he ajattelevat kummin tehtävistä. ”Kummin tehtävä on olla luotettava siinä mielessä, että kummivanhus voi turvallisin mielin otaksua avustuksen jatkuvan”, vastasi Anne-kummi. Rahallisesta avustuksesta huolehtimista pitivät muutkin tärkeänä. Sen ohella halutaan pitää yhteyttä ja osoittaa solidaarisuutta. Kaija-kummi sanoi avustavansa juuri palestiinalaisia lapsia ja vanhuksia alueella, joka on poliittisesti poikkeuksellisen paha. Kummius on kannanotto palestiinalaisten tilanteen epäoikeudenmukaisuuteen ja lännen omahyväisyyteen.

Sirkku Kivistö

Voit lukea lehden tässä: http://akys.kapsi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2020/10/akys-2-20-netti.pdf

sirkku             sirkku2

Facebooktwitterpinterestmail

Palestiinalaiset uuden edessä

Trumpin hallinnon kätilöimät Arabiemiraattien ja Bahrainin sopimukset Israelin kanssa diplomaattisuhteiden solmimisesta rikkoivat arabimaiden pitkäaikaista kantaa, jonka mukaan suhteiden normalisoimisen ehtona Israelin on vetäydyttävä miehitetyiltä alueilta.
Emiraattien ja Israelin sopimus on ensimmäinen arabimaan allekirjoittama sopimus, joka antaa ymmärtää, että sionismi ei ole alueella vieras tekijä ja että se on samanvertainen palestiinalaisten oikeuksien kanssa. Päinvastoin kuin Israelin rauhansopimuksissa Egyptin ja Jordanian kanssa, sen ei tällä kertaa tarvinnut luopua mistään.

Euroopan valtiojohtajat ovat valtaosin kiitelleet sopimuksia. Esimerkiksi Ranskan Macron onnitteli Emiraatteja “rohkeasta päätöksestä”. EU:n ulkoasiain edustaja Josep Borrell on kiitellyt Yhdysvaltain roolia ja sanonut sopimusten edustavan positiivista vaikutusta rauhalle Lähi-idässä. Kiitosta on antanut ehkä vähän yllättäen myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres. Poikkeuksen teki Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn, joka varoitti, että alueella, edes Persian lahden maissa, ei saavuteta vakautta ilman kahden valtion ratkaisua, ja syytti Emiraatteja palestiinalaisten myymisestä. Myös Amnesty on reagoinut sopimuksiin todeten, että Israelin ja Palestiinan rauhaan pitää kuulua siirtokuntien poistaminen.

Emiraattien syöttinä sopimukseen oli mahdollisuus ostaa amerikkalaisia F-35 -hävittäjälentokoneita, joita Yhdysvallat on tähän asti luovuttanut Lähi-idässä vain Israelille. Koska Yhdysvallat on laissaan sitoutunut pitämään yllä Israelin laadullista aseellista etumatkaa alueella, sen odotetaan vastaavasti lisäävän aseapua Israelille entisestään. Israelin aseteollisuus puolestaan odottaa markkinoiden avautumista Emiraateissa, joka käyttää vuosittain miljardeja aseisiin ja joka on sekaantunut useisiin Lähi-idän konflikteihin Libanonista Syyriaan, Libyaan, Jemeniin ja Siinaille. Amerikkalaisen Breaking Defense-lehden mukaan Israel uskoo sopimuksen avaavan alueella uuden asevarustelukilpailun, jonka johtajana se haluaa olla.

Tässä yhteydessä voidaan muistuttaa EU:n tuesta Israelin aseteollisuusyrityksille yhteisten tutkimus- ja kehitysprojektien myöntämän rahoituksen muodossa, mitä muun muassa European Coordination of Committees and Associations for Palestine (ECCP) pitää esillä.
Sopimusten taustalla on maiden pitkäaikainen lähentyminen ja salainen talous- ja tutkimusyhteistyö. Palestiinalaishallinnon entisen ministerin Abdel Qaderin ja Israelin ulkoministerin Eliav Benjaminin mukaan “normalisointiprosessi” alkoi jo pian Oslon sopimuksen solmimisen (1993) jälkeen. Israel alkoi käyttää syntynyttä tilannetta hyväkseen paitsi alueelliseen laajenemiseen, myös ovien avaamiseen arabimaailmaan.

Sekä Emiraatit että Bahrain ovat diktatorisia maita, jotka ovat käyttäneet kovia otteita demokratiaa ja kansalaisoikeuksia vaatineita kansalaisiaan vastaan. Bahrainissa on ollut mielenosoituksia sopimusta vastaan, ja sopimus on tuomittu bahrainilaisten poliittisten ja kansalaisjärjestöjen yhteisessä lausumassa. Maanpaossa olevan tunnetun bahrainilaisen ihmisoikeusaktivistin Maryam al-Khawajan mukaan tehty diplomaattinen manööveri vastaa pelkästään vallassa olevan regiimin kantoja.
Vanhan toteamuksen mukaan “halvin tapa saada maa omalle puolelle on ostaa diktaattori”.

Humanitaarisen ja lainopillisen työn säätiön Nazahan puheenjohtajan tohtori Essam Yousefin mukaan sopimukseen liittyy vakavia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, kuten kansainvälisten lakien ja sopimusten ohittaminen lainmukaiset oikeutensa menettäneen kansan kustannuksella. Maailman media, kommentaattorit ja poliitikot näkevät, mitä on tapahtumassa, mutta ovat valinneet olla välittämättä siitä. “Turvallisuus”, erityisesti Israelin, menee kaiken edelle, ihmisoikeudet ja kansainvälinen laki mukaan lukien. Tässä Yhdysvallat, Israelin läntiset liittolaiset ja nyt alueen valtiot ovat kaikki osasyyllisiä. Samaan aikaan Yhdysvaltain veronmaksajien kustantama miehitys ja kolonisaatio jatkuvat heikentymättä. Yousefin mukaan normalisaatio on osa prosessia, jossa Israel pyrkii saamaan Palestiinasta mahdollisimman paljon ja tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa “Suur-Israelin”.

Palestiinalaiset ajattelevat sopimuksesta luonnollisesti täysin toisin kuin länsimaiden johtajat, pitävät sitä puukoniskuna selkään ja näkevät suhteiden normalisoimisen miehityksen normaalistamisena. He ovat turhautuneet myös Arabiliittoon, jota eivät ole onnistuneet saamaan nykymuotoisen normalisoinnin tuomitsevan lausuman taakse.

Syyskuun alussa pidettiin presidentti Mahmud Abbasin koolle kutsumana harvinainen kokous, johon osallistuivat palestiinalaisten kaikki kilpailevat poliittiset siivet, keskeisinä Länsirannalla vallassa oleva PLO ja Gazassa valtaa pitävä Hamas. Kokouksen tavoitteena oli yhdistää palestiinalaiset yhteiseen rintamaan vastustamaan Trumpin “vuosisadan diiliä”, Israelin suunnitelmia liittää Länsirannan alueita itseensä sekä Arabiemiraattien ja Israelin suhteiden solmimisen edustamaa miehityksen normaalistamista.

Abbasin mukaan palestiinalaisten kansallinen asia on vaarallisessa vaiheessa, missä sitä uhkaavat erilaiset vehkeilyt ja vaarat. Tämän vuoksi palestiinalaisten on irtauduttava keskinäisestä vihanpidostaan ja yhdistyttävä yhteiseksi rintamaksi yhteisen kansallisen johdon taakse.

Kokouksen loppulausumassa todetaan historian tässä vaiheessa palestiinalaisten asian saaneen vastaansa salajuonia ja likvidointiyrityksiä, joiden tavoitteena on kumota palestiinalaisten oikeus itsemääräämiseen ja itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamiseen vuotta 1967 edeltäville rajoille sekä hylätä palestiinalaispakolaisten oikeus palata kotikaupunkeihinsa ja -kyliinsä. Tässä historiallisessa kokouksessa Palestiinan kansa yhdistyy PLO:n, “Palestiinan kansan ainoan ja laillisen edustajan” kattojärjestön alle ja ryhtyy yhteisille tavoitteille, periaatteille ja arvoille pohjautuvaan kansalliseen toimintaan ja panee lopun kahtiajaolle palestiinalaisten keskinäisen sovun ja kansallisen kumppanuuden nimissä.

Lausumassa tuomitaan kaikki Israelin miehityksen normalisoinnin muodot ja kutsutaan arabi- ja islamilaisia kansoja ja maailman kaikkia vapaita kansoja torjumaan tällaiset hankkeet. Palestiinalaisilla on kansainvälisten sopimusten mukaisesti oikeus käyttää kaikkia vastarinnan muotoja, jotka vahvistavat kansojen oikeuden vastustaa miehitysvaltaa.
Tässä tilanteessa kansan vastarinta nähdään soveltuvimpana muotona.

Kokouksessa nähtiin välttämättömäksi, että kaikilla palestiinalaisilla on yksi ainoa demokraattinen poliittinen järjestelmä ja laki, joka turvaa poliittisen moniarvoisuuden ja väkivallattoman vallansiirron vapaiden vaalien kautta – ei omaa valtiota Gazassa eikä valtiota ilman Gazaa. Tätä valmistelemaan päätettiin muodostaa komitea, joka muotoilee suosituksia myöhemmin perustettavalle Palestiinan keskusneuvostolle vielä auki olevien kiistakysymysten ratkaisemiseksi.

Toivottavasti uudessa vaikeassa tilanteessa palestiinalaisten yhdistymisestä tällä kertaa tulee todellisuutta.

Seppo Rinne

Voit lukea lehden tässä :  http://akys.kapsi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2020/10/akys-2-20-netti.pdf

Facebooktwitterpinterestmail

Kysymyksiä Veronika Honkasalolle

AKYS kyseli Palestiina-asioita Vasemmistoliiton varapuheenjohtajalta ja kansanedustajalta, Veronika Honkasalolta, joka toimii eduskunnan Palestiina-ryhmän puheenjohtajana.

1. Milloin sinulle syntyi halu auttaa Lähi-idän kaaosten uhreja?

Palestiina-ystävyysryhmän vetäjänä on perinteisesti ollut vasemmistoliittolainen. Kun mahdollisuus ryhmän pj:ksi tuli, kiinnostuin heti. Ihmisoikeuskysymykset ovat minulle sydämen asia ja Palestiina-kysymys tuttu myös perhesuhteiden kautta jo pitkään.

2. Miten Palestiina-ryhmä toimii? Miten monta teitä on ja mistä puolueista? Pysähdyttekö välillä yhdessä keskustelemaan ja pohtimaan tilanteita vai jaatteko keskenänne informaatiota sähköisesti.

Palestiina-ystävyysryhmä ei ole päässyt kokoontumaan niin säännöllisesti koronan takia. Kokoonnumme muutaman kerran syksyllä ja muutaman kerran keväällä. Minusta on tärkeää verkostoitua myös Suomessa asuvien palestiinalaisten kanssa. Ryhmän toiminnassa on mukana kansanedustajia monesta eri eduskuntapuolueesta.

3. Teit viime toukokuussa hallitukselle kysymyksen Suomen hallituksen kannasta Israelin suunnitelmaan liittää Palestiinan Länsiranta osaksi Israelia. Kysyit, millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä oma-aloitteisesti ja osana Euroopan unionia tämän suunnitellun vakavan kansainvälisen oikeuden rikkomuksen haastamiseksi sekä tukeeko hallitus Israeliin kohdistuvien pakotteiden tai rajoittavien toimenpiteiden käyttöönottoa. Mitä ajattelet kysymyksen saamasta palautteesta?

Minusta kysymyksen vastaus oli turhan varovainen.

4. Syksyä kohti palestiinalaisten näkymät vaikeutuivat edelleen, kun Israel ja Arabiemiraatit ilmoittivat solmivansa USA:n tuella diplomaattisuhteet, ja Bahrain seurasi Arabiemiraatteja melkein heti perässä. Länsimaailmassa media ei enää näytä huolestuvan siitä. Mitä arvelet, kuinka suuri osa suomalaisista on ylipäätään perillä siitä, mitä miehitetyillä alueilla tapahtuu ja siitä, miten röyhkeästi Israel rikkoo kansainvälistä lakia? Mitä mieltä olet yleensä siitä, miten media käsittelee miehitystä ja Palestiinan tilannetta?

Näillä sopimuksilla ei ole suurta alueellista merkitystä siinä mielessä, että sopimusten osapuolten välistä sotatilaa ei ollut. Sopimukset eivät ole rauhansopimuksia tässä merkityksessä, vaan ne virallistavat jo pidempään vallinneen tilanteen. Israel–Palestiina-konfliktin näkökulmasta sopimusten kenties ensisijainen merkitys on, että ne käytännössä mitätöivät Arabiliiton rauhanehdotuksen vuodelta 2002. Arabiliiton rauhanehdotuksessa todetaan, että arabivaltiot sitoutuvat normalisoimaan suhteensa Israelin kanssa sillä ehdolla, että Israel vetäytyy miehittämiltään alueilta ja hyväksyy palestiinalaisvaltion perustamisen.

Israel-Palestiina konfliktin uutisoinnissa on useita ongelmia. Yksi on se, että konfliktin historiallinen tausta ja poliittinen konteksti saa turhan vähän huomiota. Toinen tähän liittyvä yleinen ongelma on, että tilanne esitetään kahden tasavertaisen osapuolen välisenä konfliktina, jolloin lukijalle saattaa jäädä epäselväksi, että kyseessä on Israelin harjoittama yli puolivuosisataa kestänyt sotilaallinen miehitys, jonka alaisuudessa eläviltä palestiinalaisilta on evätty itsemääräämisoikeus sekä monet perustavanlaatuiset kansalais- ja poliittiset oikeudet. Kansainväliselle oikeudelle tulisi antaa huomattavasti enemmän painoarvoa uutisoinnin kehystämisessä.

5. Gazan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen. Viimeaikaiset pommitukset ja koronan leviäminen sielläkin ovat kärjistäneet asukkaiden kärsimystä äärimmilleen. Mitä Suomi voisi ja sen pitäisi tehdä Gazan tilanteen helpottamiseksi?

Gazan humanitaarinen ja sosioekonominen tilanne on syvästi järkyttävä. YK:n arvioiden mukaan kaista on jo muuttunut elinkelvottomaksi alueeksi. Gazan väestö on lisäksi erittäin nuorta ja siellä asuu noin miljoona lasta.

Humanitaarisen avun tarpeen lisääntyessä Suomen tulee jatkaa tukeaan YK:n palestiinalaispakolaisten apujärjestö UNRWA:lle. Suomi nosti yleistuen määrää viiteen miljoonaan euroon vuonna 2019. Suomi voisi harkita tuen nostamista entisestään vuoden 2022 jälkeen, jolloin nykyinen ulkoministeriön ja UNRWA:n välinen monivuotinen rahoitussopimus päättyy. Esimerkiksi Ruotsin tuki UNRWA:lle on yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

On kuitenkin selvää, että ilman poliittista muutosta Gazan humanitaarinen tilanne ei tule parantumaan. Gazan ongelma ei ole humanitaarisen avun puute, vaan Israelin ja Egyptin ylläpitämä laiton ja moraaliton saarto. Tarvitaan huomattavasti enemmän poliittista painetta erityisesti Israelin suuntaan Gazan saarron lakkauttamiseksi.

Tällä hetkellä kansainvälinen rikostuomioistuin harkitsee tutkinnan aloittamista Israelin mahdollisista sotarikoksista Länsirannalla ja Gazassa. Tuomioistuimen toimintaa ja riippumattomuutta tulee puolustaa, tukea ja vahvistaa. Yhdysvaltojen tuomioistuimeen kohdistamat sanktiot ovat vakava hyökkäys kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä oikeutta kohtaan.

6. Israelista on tullut huomattava asetoimittaja Suomen puolustusvoimille, vaikka Israelin aseteollisuus on syvästi mukana sota- ja muissa kansainvälisen lain vastaisissa rikoksissa miehitetyillä alueilla ja muualla maailmassa. Kauppa on jatkunut myös nykyisen vasemmistovetoisen hallituksen aikana. Miten tämä on mahdollista, miten asehankintoja koskevat päätökset tehdään?

Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti Israelin kanssa käytävään asekauppaan. Kansainvälisesti ja kansallisesti aseiden hankintaa ei kuitenkaan säädellä lailla samalla tavoin kuin aseiden vientiä. Aseviennissä kohdemaan ihmisoikeustilanne pitää ottaa huomioon ja viennin on oltava Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukainen. Merkittävät vientipäätökset tekee valtioneuvosto. Asehankinnoissa sen sijaan noudatetaan lakia julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista.

Suomen tulee lopettaa asekauppa Israelin kanssa.

7. Euroopan unioni ja sen mukana Suomi toistavat jatkuvasti sitoutumistaan kahden valtion ratkaisuun ja tukeaan Israelin ja palestiinalaisten neuvottelujen aloittamiselle rauhan saavuttamiseksi. EU:ssa kuitenkin epäilemättä nähdään Israelin todelliset tavoitteet eli saada mahdollisimman suurin osa alueista mahdollisimman vähällä määrällä palestiinalaisia. EU:lla on kansainvälisen lain ja sen omien sääntöjenkin mukaa velvollisuus olla auttamatta laitonta miehitystä ja laittomia siirtokuntia, mutta se ei kuitenkaan tee mitään konkreettista Israelin painostamiseksi laittomuuden lopettamiseksi (siirtokuntakaupan kieltäminen, assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen jne.). Israelia sanotaan ympäröivän rankaisemattomuuden kulttuuri. Mitä näet olevan EU:n hampaattomuuden takana?

Kansainvälisen oikeuden mukaan valtioilla on velvollisuus olla tukematta vakavia kansainvälisiä rikoksia sekä toimia sen eteen, että rikollinen toiminta tulee päätökseensä. EU:n tulisi ryhtyä toimenpiteisiin suhteessa Israelin sotarikoksiin samalla tavoin, kun se toimi Venäjän toteuttaman Krimin niemimaan valloituksen jälkeen, jolloin unioni kielsi Krimiltä tai Sevastopolista peräisin olevien tuotteiden tuonnin. Näiden velvoitteiden johdonmukaiseksi soveltamiseksi EU:n tulisi kieltää myös Israelin laittomista siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden tuonti EU:n markkinoille.

EU:n hampaattomuuden taustalla on monia syitä, sekä unionin sisäisiä että ulkoisia. EU:lla on historiallisesti ollut pieni poliittinen rooli suhteessa Israel–Palestiina-konfliktiin. 1990-luvulla alkaneen rauhanprosessin myötä EU alkoi keskittyä ensisijaisesti valtion rakennukseen ja kehitysapuun miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tähän strategiaan on viitattu ”valtionrakentamisena ilman valtiota” eikä se ole tuottanut suurista taloudellisista panostuksista huolimatta toivottua lopputulosta (johtuen ensisijaisesti Yhdysvaltain-johtoisen rauhanprosessin valuvioista). EU puolustaa edelleen vahvasti kahden valtion ratkaisua ja kansainvälistä oikeutta ulostuloissaan, mutta Israelin konkreettiset ja yksipuoliset lainvastaiset toimet miehitetyillä Palestiinalaisalueilla uhkaavat tehdä kahden valtion ratkaisusta mahdottoman. Trumpin ja Netanjahun hallintojen yksipuolisten toimien tulisi viimeistään tehdä selväksi, että kahden valtion ratkaisun säilyttämiseksi tarvitaan nyt EU:lta vahvaa poliittista vastuunkantoa ja konkreettisia toimia.

8. Näetkö mahdollisuuksia saada eduskunnassa eteenpäin mitään palestiinalaisia auttavia päätöksiä kuten pakotteiden käyttöönotto tai asekaupan lopettamista Israelin kanssa. Mikä on suurin este, että tällaiset asiat eivät etene?

Tällä hetkellä tällaisille toimille ei ole eduskunnassa valitettavasti tarvittavaa poliittista tukea, mutta se voi muuttua. Tämän muutoksen aikaansaamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä.

9. Palestiinalaiset itsekin näkevät, että vain kansalaisyhteiskunnan painostuksella valtiot saadaan toimimaan Palestiinan asiassa ja vetoavat ennen muuta ulkomaailman maiden kansalaisiin. Ennen vanhaan näistä asioista puhuttiin kouluissa ja työpaikoilla. Nyt ei valtamediakaan ole kovin kiinnostunut aiheesta. Millä keinoin tämän kaltaista tietoisuutta olisi nyt mahdollista kohentaa?

Kaikki mahdollinen vaikuttamistyö on tärkeää. Tiedotusvälineiden merkitys on tässä erityisen tärkeä.

Veronika Honkasalo
Veronika Honkasalo

Voit lukea lehden tässä: http://akys.kapsi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2020/10/akys-2-20-netti.pdf

Facebooktwitterpinterestmail