Kesäkuussa 2006 pian sen jälkeen, kun palestiinalaisryhmät olivat hyökänneet Israelin etuvartioasemaan kaakkoisGazassa ja siepanneet israelilaisen sotilaan Gilad Shalitin, Israel aloitti tuhoisan sotilasoperaation saadakseen sotilaansa takaisin. Yksi Israelin tuhoamista keskeisistä infrastruktuurikohteista oli Gazan ainoa energialaitos, joka sijaitsi Al-Nuseiratin pakolaisleirissä, missä minä kasvoin.

Israelin F-16-hävittäjät tuhosivat voimalaitoksen tusinalla ohjuksia. Perheeni kokoontui samaan aikaan keskellä yötä etsimään jonkinlaista turvaa. Muistan elävästi, kuinka äitini keräsi meidät yhteen Israelin sotakoneiden tulittaessa ohjuksillaan voimalaitosta mailin päässä kotitalostamme. Talomme tärisi, ja lasten huudot kuuluivat vielä selvemmin Israelin koneiden ääniaaltojen rikkomassa yössä.

Nuorin veljeni Omar syntyi samana vuonna. Nyt hän on 15-vuotias – saman ikäinen kuin Gazan saarto – eikä hän ole luultavasti koko elämässään saanut kokea yhtäkään päivää, jona Gaza olisi saanut sähköä koko päivän. Vuosi 2006 näki sähkökriisin alkamisen Gazan kaistaleella, ja se on vuosi vuodelta vain pahentunut. Kriisin alussa sähköt olivat poikki neljä tuntia päivässä. Sähkön tarve lisääntyi Gazan väestön kasvaessa noin 70 000 hengellä vuosittain ja kun yhä harvemmat ihmiset kykenivät maksamaan sähkölaskujaan, kriisi vain kärjistyi.

Israel on vuosien ajan estänyt sen sotakoneiden vahingoittamien sähköntuotantolaitteiden ja öljysäiliöiden korjaamiseen tarvittavien materiaalien pääsyn Gazaan. Monissa tapauksissa Israel asettaa Gazan voimalaitoksen tarvitsemien polttoainetoimitusten sallimisen riippuvaksi Gazan vihollisuuksien lopettamisesta.

Koko tänä aikana Gazan voimalaitos, joka tuottaa 140 MW Gazan kaikkiaan tarvitsemasta 450 MW:sta, ei juuri koskaan ole voinut toimia täydellä teholla. Lopun sähköntarpeen tyydyttämiseksi Gaza on riippuvainen muista sähkön lähteistä, joihin kuuluvat Egyptistä ja Israelista tulevat voimalinjat. Usein nämä kaksi linjaa ovat poikki, ja Israel on käyttänyt Gazan turvallisuustilannetta tekosyynä Israelin linjan korjaamisen siirtämiseksi.

Sähkökriisi on vaikuttanut kaikkiin elämänaloihin Gazassa. Vuodesta 2006 tähän päivään tuhannet teho-osastopotilaat ovat menehtyneet sähkön puutteen vuoksi.

Helleaallon johdosta syttyneiden metsäpalojen roihutessa heikentymättöminä monissa osissa maailmaa voidaan vain kuvitella, mitä tämä helleaalto tarkoittaa Gazan asukkaille. Gazan kaltaisessa paikassa, missä viheralueita on rajoitetusti ja missä tuhannet ihmiset asuvat peltirakennelmissa ahtaissa pakolaisleireissä, kuumuus on vielä pahempaa. Ihmisten ainoa pakopaikka on Välimeri, joka on suurelta osalta sinne suoraan käsittelemättä pumpattujen jätevesien saastuttama Israelin tuhottua pommituksillaan vesijohtoja ja jätevesien puhdistusjärjestelmän.

Opiskelijoiden on lähes mahdotonta suorittaa tenttejään tai opiskella sähkön puutteen vuoksi. Monet tehtaat ja teollisuudenalat ovat lopettaneet toimintansa niiden toiminnalle välttämättömän sähkön puutteen vuoksi. Kaikkien Gazassa asuvien ihmisten on ollut pakko muuttaa elämäntapojaan, kuten ruoanlaitto-, vaatteiden pesu- ja nukkuma-aikojaan sähkön saatavuuden mukaan.

Gazan sähkökatkoskriisi on luonut uusia liiketoiminta-aloja, joista joitakin ahneet kauppamiehet ovat käyttäneet hyväkseen. Melkein jokaisella kotitaloudella Gazassa on generaattori. Kun polttoaineen hinta pomppasi 7 sekeliin (yli 2 $) litralta seurauksena useiden Gazasta Egyptiin johtavien polttoaineen salakuljetukseen käytettyjen tunneleiden tuhoutumisesta, yhä harvemmat ihmiset pystyivät käyttämään generaattoreitaan. 2011-2013, kun polttoainetta alkoi tulla Egyptistä, useimmat ihmiset panivat generaattorinsa päälle samaan aikaan, minkä seurauksena syntyi voimakas äänisaasteaalto. Tämän liiketoiminnan kehityttyä pitemmälle, ja kun entistä harvemmat ihmiset kykenivät käyttämään omia generaattoreitaan, ilmestyi uusi yksityinen liiketoimintahaara yksityisten sähköverkkojen ja sähköyhtiöiden muodossa. Ihmiset, jotka haluavat sähköä kuusi lisätuntia päivässä maksavat noin 50 $ kuussa, minkä ansiosta he voivat pitää valoja ja televisiota päällä, mutta eivät pakastimiaan ja muita paljon sähköä kuluttavia laitteitaan.

Työttömyysasteen noustessa päivä päivältä vain kourallisella ihmisiä on varaa maksaa sähkölaskunsa, puhumattakaan yksityisiin sähköverkkoihin liittymisestä. Ihmisten enemmistön täytyy lähteä uuniksi muuttuneista asunnoistaan meren äärelle, missä on kesäisin suuri tungos. Sähkön puute on vaikeuttanut myös veden pumppaamista kotien vesisäiliöihin, mikä aiheuttaa lisää ongelmia gazalaisille.

Toistaiseksi kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt saamaan aikaan merkittäviä ratkaisuja Gazan jatkuvaan sähkökriisiin. Ensinnäkin, se ei ole onnistunut saamaan Israelia vastuuseen ja varmistamaan, että Israel ei pidä kohteenaan Gazan jo ennestään haurasta sähköinfrastruktuuria. Kansainvälinen yhteisö ei myöskään ole kyennyt painostamaan Israelia sallimaan Gazassa sellaisia pitkän tähtäimen hankkeita, jotka voisivat ratkaista sähkökatko-ongelmaa; tällaisia ovat Turkin tarjous kelluvan voimalaitoksen lähettämisestä, Qatarin ehdotus voimalaitoksen muuttamisesta kaasukäyttöiseksi ja kaasuputken rakentamisesta ja Algerian tarjous polttoainelähetyksistä voimalaitoksen pyörittämiseksi.

Hamasin ja Fatahin keskinäinen kilpailu on lisännyt öljyä liekkeihin. Monesti Gazan ja Länsirannan hallitukset syyttelevät toisiaan siitä, kuka on vastuussa kriisistä. Samaan aikaan Israel, jonka kansainvälisen lain mukaan tulisi miehitysvaltana turvata palestiinalaisille kaikki heidän tarvitsemansa palvelut, toimii rankaisematta. Kansainvälisen yhteisön tulisi pitää Israelia vastuullisena ja varmistaa, että se turvaa sähkön saannin Gazan tiukan saarron alla eläville palestiinalaisille.

Gazan asukkaat, jotka ovat kokeneet neljä Israelin suurhyökkäystä, joista viimeisin tuhosi viime toukokuussa ja tuhoaa edelleen Gazan infrastruktuuria, ansaitsevat saada elää ihmisarvoista elämää ja nauttia täysiä peruspalveluja. Kansainvälisen yhteisön tulisi pitää Israelia vastuullisena ja varmistaa, että se turvaa sähkön saannin Gazan tiukan saarron alla eläville palestiinalaisille.

Yousef Aljamal
suomentanut Seppo Rinne

Yousef Aljamal on Lähi-idän tutkija. Hän on
tohtorikoulutettavana Turkissa